7.9.2010

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vaatimukset suu- ja leukakirurgiaan erikoistuville hammaslääkäreille ovat vastoin erikoishammaslääkäriasetusta, toteaa apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja.

Tiedekunta vaatii, että suu- ja leukakirurgiaan erikoistuvilla on oltava sekä hammaslääkärin että lääkärin perustutkinto. Erikoishammaslääkäriasetus ei kuitenkaan edellytä yleislääketieteen tutkintoa. Kahden perustutkinnon suorittaminen ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan edes nykyaikaisen korkeakoulupolitiikan mukaista.

Erikoistumiskoulutus tulisi yhdenmukaistaa maan yliopistoissa

Apulaisoikeusasiamies patistaa opetus- ja kulttuuriministeriötä yhdenmukaistamaan suu- ja leukakirurgian erikoistumiskoulutuksen maan neljässä yliopistossa. Hänen mukaansa ministeriö olisi itse asiassa voinut jo aikaisemmin puuttua hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutuksen poikkeavuuksiin eri paikkakunnilla.

Helsingin yliopiston suu- ja leukakirurgian erikoistumiskoulutus kaksine perustutkintoineen poikkeaa Turun, Oulun tai Kuopion vastaavasta koulutuksesta. Niissä hammaslääkärit saavat täydentävää koulutusta lääketieteessä.

Suu- ja leukakirurgiaan erikoistuvat ovat eriarvoisessa asemassa myös siinä, että muualla kuin Helsingin yliopistossa koulutus tapahtuu koko ajan palkallisessa erikoistumisvirassa.

Eroavuuksista huolimatta sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira hyväksyy yhtäläisesti kaikista koulutusohjelmista valmistuvat suu- ja leukakirurgian erikoislääkärit.

Apulaisoikeusasiamies esittää myös, että sosiaali- ja terveysministeriö ottaisi huomioon hänen kannanottonsa koulutuksen yhtenäistämisestä, kun ministeriön työryhmässä selvitetään erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallista uudistusta vuoden 2010 loppuun mennessä.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan päätös dnro 3515/4/09 kokonaisuudessaan

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Jorma Kuopus, puh. (09) 4321.