Juhlajulkaisut

Oikeusasiamies 100 vuotta

Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa Suomessa 100 vuotta sitten 1.1.1920. Oikeusasiamiehen tehtävä perustettiin vuoden 1919 Hallitusmuodolla eli instituutio on lähes yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi, ja se on maailman toiseksi vanhin oikeusasiamiesinstituutio.

Juhlakirja on toimitettu oikeusasiamiehen satavuotisen historian kunniaksi. Teos koostuu kolmen eri kirjoittajan artikkeleista, jotka on tehty kolmesta eri näkökulmasta. Kirjoittajista kaksi on oikeushistorian asiantuntijoita ja yksi median asiantuntija.

> Eduskunnan oikeusasiamies 1920 - 2020 -juhlakirja, pdf (2,7 Mt)
> Oikeusasiamies 100 vuotta sivusto


Oikeusasiamies 95 vuotta -juhlakirja

Oikeusasiamiesinstituutio täytti 95 vuotta helmikuussa 2015. Vuosijuhlan teemana oli Oikeusasiamies perusoikeuksien puolustajana - oikeusasiamiehen tehtävien laajentuminen laillisuusvalvonnasta yksilön oikeuksien edistämiseen.
 
Juhlassa pidetyt puheet ja juhlan muu ohjelma on koottu pieneksi juhlakirjaksi, joka on julkaistu .pdf-muodossa. Kirjasta otettiin myös pieni painos. Kirja on julkaistu vain suomeksi.
 
 

Oikeusasiamies 90 vuotta -juhlakirja

Oikeusasiamiesinstituution 90-vuotisen taipaleen kunniaksi julkistettiin 11.2.2010 esseetyyppisistä artikkeleista koostuva juhlakirja.

juhlakirja

Kirjan artikkelit käsittelevät oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa. Niiden kirjoittajia ovat oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamiehet ja oikeusasiamiehen kanslian esittelijät.

Kansi, esipuhe ja sisällysluettelo,
ss. 3 - 6

Riitta-Leena Paunio,
Tavoitteita ja haasteita - oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa 90 vuotta,
ss. 7 - 16

Laillisuusvalvonnan yleisiä kysymyksiä

Mikko Sarja,
Kuuluuko vai eikö kuulu? - Havaintoja oikeusasiamiehen toimivallasta,
ss. 18 - 44

Pasi Pölönen,
Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta oikeusasiamiehen tehtävänä,
ss. 45 - 57

Håkan Stoor,
Oikeusasiamiehen esittämä arvostelu - rangaistus vai ohjausta?,
ss. 58 - 69

Ulla-Maija Lindström,
Perusoikeusloukkausten hyvittäminen - esimerkkejä ratkaisukäytännöstä,
ss. 70 - 85

Terhi Arjola-Sarja,
Oikeusasiamies hyvän hallinnon kehittäjänä,
ss. 86 - 101

Riitta Länsisyrjä,
Oikeusasiamies ja EU-oikeuden toimeenpano,
ss. 102 - 116

Jari Pirjola,
YK:n kidutuksen vastainen kansallinen valvontajärjestelmä,
ss. 117 - 128

Jukka Lindstedt,
Syrjintä etnisen alkuperän perusteella,
ss. 129 - 157

Jorma Kuopus,
Kohti sähköistä hallintoa,
ss. 158 - 169

Pia Wirta ja Jaana Romakkaniemi,
Asiakaspalvelu oikeusasiamiehen kansliassa,
ss. 170 - 176

Laillisuusvalvonnan eräitä toiminta-alueita

Petri Jääskeläinen,
Tuomioistuinten valvonnan perusteet, rajoitukset ja sisältö,
ss. 178 - 190

Juha Haapamäki,
Poliisin salaisen tiedonhankinnan valvonnasta,
ss. 191 - 201

Mikko Eteläpää,
Havaintoja poliisin säilytystiloista,
ss. 202 - 220

Harri Ojala,
Vankien muutoksenhaku, laillisuusvalvonta ja oikeusturva,
ss. 221 - 234

Aila Linnakangas,
Sosiaalisten oikeuksien valvonta - esimerkkinä toimeentulotuki,
ss. 235 - 251

Minna Verronen,
Kehitysvammaisten erityishuollon tarkastukset - pakon käyttö haasteena,
ss. 252 - 267

Kaija Tanttinen-Laakkonen,
Laillisuusvalvonta terveydenhuollossa,
ss. 268 - 282

Iisa Suhonen,
Vankeinhoidon rajalliset resurssit haasteena terveydenhuollolle,
ss. 283 - 296

Kirsti Kurki-Suonio,
Oikeusasiamies lapsen oikeuksien valvojana,
ss. 297 - 310

Jussi Pajuoja,
Uskonnollisten yhdyskuntien valvonta,
ss. 311 - 327