Tiedotteet Tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

Suomen kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle on myönnetty uudelleen A-status

Suomen kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle on myönnetty uudelleen korkein mahdollinen, eli A-status. Asia varmistui vuoden lopussa, kun kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälisen verkoston (GANHRI) päätös vahvistui. Ensimmäisen kerran Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutiolle myönnettiin A-status vuonna 2014. Akkreditaatiostatus arvioidaan säännönmukaisesti viiden vuoden välein. 

Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat lailla perustettuja itsenäisiä ja riippumattomia ihmisoikeuksia edistäviä ja turvaavia toimielimiä. Niiden asemaa, tehtäviä ja kokoonpanoa määrittelevät YK:n vuonna 1993 hyväksymät kriteerit, nk. Pariisin periaatteet. A-statuksen saaneet ihmisoikeusinstituutiot täyttävät täysin nämä kriteerit.

Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio koostuu eduskunnan oikeusasiamiehen, Ihmisoikeuskeskuksen ja sen ihmisoikeusvaltuuskunnan muodostamasta kokonaisuudesta.  Muodollisesti A-status luovutetaan sille maaliskuussa YK:n päämajassa Genevessä.

A-statuksen myötä Suomen kansallisella ihmisoikeusinstituutiolla on puheoikeus YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja äänioikeus GANHRI:ssä. A-statusta pidetään YK:ssa ja yleisemminkin kansainvälisesti erittäin tärkeänä.

Maailmassa on 80 kansallista ihmisoikeusinstituutiota, joilla on A-status. Kaikkiaan ihmisoikeusinstituutioita on nyt 123.

Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution tehtävät

Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies seuraa erityisesti, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Lisäksi oikeusasiamiehellä on annettu tiettyjä erityistehtäviä, kuten valvoa poliisin käyttämiä salaisia pakkokeinoja ja lasten oikeuksien toteutumista. Oikeusasiamies toimii myös YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukaisena valvontaelimenä, joka voi tehdä tarkastuksia paikkoihin, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä.

Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä on edistää perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta. Keskus myös laatii selvityksiä näiden oikeuksien toteutumisesta, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja niiden edistämiseksi ja osallistuu alan kansainväliseen yhteistyöhön. Keskus ei käsittele kanteluja. 

Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä. Se käsittelee laajakantoisia ja tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita sekä hyväksyy keskuksen toimintasuunnitelman ja -kertomuksen. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja ja siihen kuuluu 20-40 jäsentä neljä vuotta kerrallaan.

Lisätietoja antaa asiantuntija Kristiina Kouros, p. 09 432 3782.