Ratkaisut ja tiedotteet

Uusimmat tiedotteet Uusimmat tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

YLE ei rikkonut lakia euro-vaalien vaalivalvojaisten lähettämisessä

Apulaisoikeusasiamies Rautio arvostelee kuitenkin ruotsinkielisen vaalitulospalvelun saavutettavuutta

9.12.2004

YLE ei apulaisoikeusasiamies Ilkka Raution mukaan rikkonut lakia, kun se lähetti Euroopan parlamenttivaalien ruotsinkieliset vaalivalvojaiset FST:n digitaalisessa verkossa TV2:n analogisen sijasta.
– Vaikka YLEn hallintoneuvoston päätös viime maaliskuulta ei ollut selvästi lain sanamuodon vastainen, ruotsinkielinen vaalitulospalvelu jäi kuitenkin kokonaisuudessaan niukaksi verrattuna suomenkieliseen ohjelmatarjontaan siinä, miten katsojilla oli tosiasiassa mahdollista seurata ohjelmaa, katsoo apulaisoikeusasiamies Rautio ratkaisussaan kahteen kanteluun.

Apulaisoikeusasiamies toteaa, että yleisradiolain mukaan YLEn on kohdeltava suomen- ja ruotsinkielisiä kansalaisia ohjelmatoiminnassaan "yhtäläisin perustein". Raution mukaan säännös on tulkinnanvarainen, eikä riittäviä perusteluita tullut ilmi sille, että yhtiön omaksuma tulkinta olisi lainvastainen.

Apulaisoikeusasiamies huomauttaa kuitenkin, että perusoikeuksien ja erityisesti kielellisten oikeuksien näkökulmasta olisi perustellusti voitu päätyä toiseenkin lopputulokseen, koska tulkinnanvaraisissa tilanteissa julkista valtaa käyttävän tai julkista tehtävää hoitavan tulisi soveltaa lakeja perusoikeusmyönteisellä tavalla.

– Yhtiön vaalitulosohjelmien analoginen tarjonta oli vahvasti suomenkielistä. Niinpä olisi hyvin voitu kasvattaa ruotsinkielisen tulospalvelun osuutta sen sijaan, että ruotsinkieliset vaalituloksia tarjoavat ohjelmat oli lähes kokonaan siirretty digitaaliseen verkkoon, toteaa Rautio. Digitaalisia lähetyksiä voivat kuitenkin vieläkin seurata huomattavasti harvemmat kuin analogisia.

Rautio myöntää, että perustuslain yhdenvertaisuussäännös ja syrjintäkielto eivät edellytä kaikkien julkisen palvelun ohjelmien tekemistä niin, että niitä olisi täsmälleen samanlaiset mahdollisuudet seurata suomen ja ruotsin kielellä. Tapa välittää ohjelma voi kuitenkin olla ongelmallinen yhdenvertaisuuden kannalta, jos se rajoittaa mahdollisuutta seurata sitä. Eurovaalien vaalitulospalvelu oli analogisessa verkossa olennaisesti laajempi suomen kielellä kuin ruotsin kielellä. Ruotsinkielistä väestönosaa ei näin kohdeltu samalla tavalla kuin suomenkielisiä, kun otetaan huomioon heidän tosiasialliset mahdollisuutensa seurata vaaliohjelmia, sillä on ilmeistä, että myös valtaosa ruotsinkielisistäkin katsojista oli tavoitettavissa vain analogisen verkon kautta.  

Laillisuusvalvonnan kannalta on merkitystä sillä, täyttääkö ohjelmiston sisältö kokonaisuutena laissa säädetyt velvoitteet, kuten kohdellaanko eri ohjelmistokokonaisuuksien (esim. uutis- ja ajankohtaistoiminta, urheilu, viihde, jne.) tarjonnassa suomen- ja ruotsinkielistä väestönosaa yhtäläisin perustein. Samalla kyse oli myös YLE:n velvollisuudesta edistää ohjelmatoiminnassaan kansanvaltaa.

– Erilaiset vaalilähetykset, myös vaalien tulosten julkistamisen yhteyteen rakennettu ohjelmatarjonta, toteuttavat merkittävällä tavalla kansanvaltaa, Rautio korostaa päätöksessään.

Arvioitaessa YLEn tapaa järjestää ruotsinkielinen vaalitulospalvelu on Raution mukaan otettava huomioon, että näissä vaaleissa oli poikkeuksellinen tilanne: YLE:n käytettävissä olleen toisen analogisen televisiokanavan lähetysajasta "kilpaili" suora lähetys ilmeisen suositusta urheilutapahtumasta. Tämä tapahtuma voitiin tekniikasta johtuen lähettää selostettuna sekä suomeksi että ruotsiksi. Näin ruotsinkielinen ohjelmatarjonta oli tuolloin kokonaisuutena sinänsä melko laaja. "Kilpailutilanne" ei Raution näkemyksen mukaan olisi kuitenkaan vaatinut jyrkkää joko/tai-ratkaisua. Hän pitää selvänä, että vaalien tulospalvelu on erityisen kiinnostava vaaliohjelma.

Raution arviossa vaikuttaa lopulta myös se, että vaaliohjelmien kokonaistarjonnassa ruotsinkielisten ohjelmien osuus oli selvästi suurempi kuin vaalitulospalvelussa. Tältä kannalta tarkastellen suomen- ja ruotsinkielisen väestönosan kohtelu täytti lain vaatimukset.

Lisätietoja antaa oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja, puh. (09) 432 3364.

Apulaisoikeusasiamiehen päätös dnro 757/4/04  kokonaisuudessaan (päätös on ruotsinkielinen)