Ratkaisut ja tiedotteet

Uusimmat tiedotteet Uusimmat tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

VTT loukkasi kahden tutkijansa sananvapautta

Oikeusasiamieheltä huomautus
 
 
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n loukanneen kahden tutkijansa sananvapautta ja menetelleen vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta ja perustuslakia.

Toinen tutkija oli saanut kirjallisen varoituksen esiinnyttyään asiantuntijana eduskunnan talousvaliokunnassa sen käsitellessä uusien ydinvoimaloiden rakentamista. Toinen olisi halunnut julkaista turvetuotantoa käsittelevän yleisönosastokirjoituksen, mutta VTT ei ollut pitänyt sitä suotavana.

Oikeusasiamies Jääskeläinen otti asian tutkittavakseen omasta aloitteestaan julkisuudessa viime vuonna käydyn keskustelun perusteella. Päätöksessään hän arvioi perustuslain sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella, oliko tällainen sananvapauteen puuttuminen perustunut lakiin, ollut hyväksyttävää ja välttämätöntä.

Oikeusasiamies antoi VTT:lle huomautuksen kirjallisesta varoituksesta. Lisäksi hän esittää VTT:n arvioitavaksi, miten sananvapauden loukkaus olisi korjattavissa ja hyvitettävissä tutkijalle. Hän pyytää VTT:tä ilmoittamaan toimenpiteistään 31.1.2012 mennessä.

Toisen tutkijan kirjoituksen julkaisemiseen vaikuttaminen oli oikeusasiamiehen mielestä lievempää puuttumista sananvapauteen, joten siitä hän lausui käsityksensä.

Arviointi ei ollut riittävää

Oikeusasiamies Jääskeläinen moittii päätöksessään VTT:tä siitä, ettei se ollut arvioinut riittävästi työntekijän sananvapauden ja lojaalisuusvelvollisuuden suhdetta. Huomiota olisi tullut kiinnittää mm. siihen, että eduskunnassa kuultavana olemisella on erityinen luonne, käsittelyssä oli yhteiskunnallisesti merkittävä asia ja että tutkija esiintyi yksityishenkilönä eivätkä hänen motiivinsa olleet kyseenalaiset.

Lisäksi VTT:n olisi tullut kiinnittää huomiota siihen, että kyse ei ollut salassapidon tai kilpailukiellon rikkomisesta, aiheutuiko toiminnasta VTT:lle vahinkoa ja vielä siihen, että VTT:n asiaa koskevat ohjeet olivat tulkinnanvaraiset.

VTT ei ollut osoittanut, että puuttuminen sananvapauteen olisi ollut oikeasuhtaista ja välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa.

Oikeusasiamies katsoo, että tapauksessa oli jääty varsin etäälle oikeudenmukaisesta tasapainosta työntekijän sananvapauden ja VTT:n omien intressien välillä.

Sananvapaus kuuluu myös julkisyhteisön työntekijöille

Sananvapaus kuuluu myös virkamiehelle ja valtion laitoksen työsopimussuhteiselle työntekijälle, huomauttaa Jääskeläinen.

VTT:n tutkijoilla on lisäksi perustuslaissa turvattu tieteen ja tutkimuksen vapaus. Tästä syystä heidän sananvapautensa voidaan katsoa olevan tietyllä tavalla erityisempää kuin tavallisen virkamiehen tai työntekijän sananvapauden.

Oikeusasiamies näkee tutkijan sananvapaudella yhtymäkohtia etenkin toimittajien sananvapauteen, joka on saanut erityisen suojatun aseman Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä lehdistön yhteiskunnallisen tehtävän johdosta. Vastaavasti tutkijoiden rooliin kuuluu luontevasti yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen.

Valiokuntaesiintymisestä raskaat seuraamukset

Tutkija oli ollut valiokunnan kuultavana yksityishenkilönä, ei VTT:n edustajana.

Tästä syystä hän oli saanut VTT:ltä kirjallisen varoituksen, jonka mukaan vastaava käytös voi johtaa työsuhteen irtisanomiseen. Varoitusta perusteltiin sillä, että tutkimuskeskuksen työsopimuksen ja ohjeiden mukaan keskuksen työntekijä ei saa antaa yksityistä asiantuntijalausuntoa VTT:n toiminta-alalta ilman työnantajan lupaa.

Oikeusasiamies pitää kirjallista varoitusta raskaana seuraamuksena, joka kertoo työnantajan pitäneen valiokunnassa esiintymistä hyvin vakavana työsopimuksen rikkomisena. Se oli raskas myös siksi, että tutkijalla ei ollut mahdollista saattaa sitä tuomioistuimen tutkittavaksi.

Varoitus oli siten omiaan yleisemminkin vaikuttamaan työntekijöiden uskallukseen käyttää sananvapauttaan.

Valiokuntakuulemiset osa demokratiaa

Jääskeläinen toteaa päätöksessään, että valiokuntakuulemisissa on kyse eduskunnan lainsäädäntövallan ja demokratian merkittävästä tukemisesta ja että valiokunnan kutsusta ei tule kieltäytyä kuin erityisen painavasta syystä.

Eduskunnan selvä tahto oli ollut VTT:n virallisten edustajien ohella kuulla myös sen yksittäistä nimeltä mainittua työntekijää.

Oikeusasiamiehen mielestä VTT on antamalla varoituksen osoittanut perin kyseenalaista suhtautumista eduskunnan nimenomaiseen kuulemistahtoon. Hän ei voi pitää asianmukaisena, että kuultavaksi tulo estyisi siksi, että työnantaja vetoaa työntekijän lojaalisuusvelvollisuuteen.

Jääskeläinen toteaa myös, että valiokunta kuuli tutkijaa käsitellessään yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää, ydinvoimaloiden rakentamista koskevaa asiaa. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla ei juurikaan anna mahdollisuuksia rajoittaa keskustelua tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Kynnys puuttua sananvapauteen nousee tällöin hyvin korkeaksi.

On vaikea nähdä, miten tämänkaltaiseen keskusteluun osallistumisen rajoittaminen voisi olla välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa, sanoo Jääskeläinen.

Riippumattoman tutkimuksen on kestettävä kriittistä arviointia

VTT on oikeusasiamiehen käsityksen mukaan lähtenyt siitä, että sen maine riippumattomana tutkimuslaitoksena voi kärsiä, jos sen työntekijät esiintyvät julkisuudessa tavalla, joka voidaan ymmärtää viraston viralliseksi kannanotoksi. Tällaiset intressit ja tarve suojata niitä eivät kuitenkaan voi automaattisesti mennä työntekijän sananvapauden edelle.

Oikeusasiamiehen mielestä on tärkeää, että yleisö ja VTT:n asiakkaat voivat luottaa sen tuottaman tiedon riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Tältä kannalta voidaan ajatella VTT:n uskottavuuden kärsivän, jos siihen yhdistettävissä oleva henkilö arvioi sen tutkimustuloksia kriittisesti julkisuudessa.

Valtion riippumattoman tutkimuslaitoksen tutkimusten on oikeusasiamiehen mielestä kuitenkin kestettävä kriittinen tarkastelu, vaikka kritiikin esittäjä olisi viraston oma työntekijä. On myös yleisen edun mukaista, että VTT:n julkisista tutkimuksista käydään keskustelua. Se voi tuoda esiin epäkohtia ja palvella yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa.

Ihmisoikeustuomioistuin on kiinnittänyt huomiota myös sananvapauttaan käyttävän henkilön motiiveihin, kun se on arvioinut sananvapauteen puuttumista.. Esimerkiksi henkilökohtaisen hyödyn tavoittelu tai henkilöön kohdistuva loukkaava arvostelu ei oikeuta kovin korkeaa suojan tasoa. VTT:n tapauksessa ei ilmennyt tällaisia motiiveja.

Mielipidekirjoitukseen puututtiin ilman riittäviä perusteita

Toinen tapaus liittyi VTT:n Vapon toimeksiannosta tekemiin laskelmiin turpeen käytöstä polttoaineen valmistuksessa. Asiasta oli käyty yleisönosastossa kriittistä keskustelua, johon VTT:n erikoistutkija olisi halunnut vastata omalla kirjoituksellaan. Tätä VTT ei kuitenkaan ollut pitänyt suotavana, eikä tutkija ollut julkaissut kirjoitustaan.

VTT ei väittänyt, että tutkija olisi esittänyt kirjoituksessaan perusteettomia näkemyksiä. Lisäksi teksti oli oikeusasiamiehen mukaan ollut asiallista eikä siinä ollut esitetty henkilökohtaisia syytöksiä.

Oikeusasiamies katsoo päätöksessään, että VTT on puuttunut tutkijan sananvapauteen ilman riittäviä perusteita.

VTT:n harkinnassa on sinänsä ollut haluaako sen virallisesti jatkaa julkista keskustelua asiasta. Jääskeläinen pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että myös VTT:n yksittäiset tutkijat voivat vastata julkisuudessa laitoksen tutkimusta koskevaan kritiikkiin. VTT on lain mukaan kuitenkin voittoa tavoittelematon, riippumaton ja puolueeton asiantuntijaorganisaatio.

VTT:n ohjeistus ei ole riittävän täsmällinen

Oikeusasiamies arvioi samalla VTT:n asiantuntijalausuntojen antamista koskevia ohjeita. Niitä ei voida pitää riittävän yksiselitteisinä varsinkaan, kun ohjeiden vastaisesta menettelystä annetusta varoituksesta ei ole pääsyä tuomioistuimeen.

Jääskeläinen katsoo ohjeiden rajoittavan työntekijän oikeutta antaa yksityisiä asiantuntijalausuntoja ilman, että niissä eritellään, mitä tällaisella lausunnolla tarkoitetaan. Vaikuttaa vahvasti siltä, että ohjeet on laadittu ensi sijassa työnantajan oikeuksien ja työntekijän velvollisuuksien näkökulmasta, hän toteaa.

Tällaisia ohjeita laadittaessa tulisi oikeusasiamiehen mukaan arvioida työntekijän sananvapauden ja lojaalisuusvelvollisuuden suhdetta jo siitä syystä, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ohjeet, jotka voivat johtaa sananvapauden kaventumiseen, ovat ristiriidassa perusoikeuksien edistämisvelvoitteen kanssa.

Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja, puh. 09 432 3364.