Ratkaisut ja tiedotteet

Uusimmat tiedotteet Uusimmat tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

Rangaistusmääräysmenettely ongelmallinen oikeusturvan kannalta

Vantaan poliisin olisi pitänyt tutkia kunnolla rikosilmoitus väärien henkilötietojen käytöstä

7.9.2005

Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio arvostelee Vantaan poliisia siitä, että se ei tutkinut kunnolla rikosilmoitusta, jonka mukaan näpistyksistä sakkorangaistuksen saanut henkilö oli antanut poliisille väärät henkilötiedot.

Apulaisoikeusasiamiehen tutkittavana ollut kantelu herättää kysymyksen, suhtautuvatko poliisi- ja syyttäjäviranomaiset riittävän vakavasti väitteisiin väärien henkilötietojen käytöstä rangaistusmääräysmenettelyssä*. Kuitenkaan väärien tietojen ilmoittaminen ei ole harvinaista. Tuoreiden tietojen mukaan korkeimmassa oikeudessa on haettu tästä syystä purkua rangaistusvaatimuksiin vuosittain yli 40 tapauksessa.

Näpistelystä kiinni jäänyt antaa poliisille toisen henkilötiedot

Oikeusasiamiehelle kanteli henkilö, jonka maksettavaksi oli yllättäen langennut sakkoja näpistyksistä Helsingissä ja Vantaalla. Hän oli ilmoittanut Helsingin ja Vantaan poliisille, että hän ei ollut syyllistynyt niihin, ja tehnyt rikosilmoituksen väärien henkilötietojen käyttämisestä.

Helsingin poliisilaitoksen suorittamassa esitutkinnassa olikin selvinnyt, että kantelija ei ollut se, jolle rangaistusvaatimukset oli annettu, ja rangaistusmääräykset purettiin.

Myös Vantaan poliisi oli käynnistänyt esitutkinnan, mutta keskeyttänyt sen tuloksettomana, koska näpistelijää ei ollut kyetty selvittämään. Syyttäjä oli ilmoittanut kantelijalle, että riittäviä perusteita hakea rangaistusmääräyksen purkamista ei ollut, koska henkilötietojen väärinkäyttäjää ei ollut löytynyt. Kantelija ihmetteli kirjeessään oikeusasiamiehelle, että kahdessa eri kaupungissa päätökset olivat täysin vastakkaiset.

Apulaisoikeusasiamies arvostelee Vantaan poliisin suorittamaa tutkintaa

Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies Rautio toteaa, että Vantaan kihlakunnansyyttäjä oli sinänsä toiminut ilmeisen vakiintuneella tavalla ja hänelle kuuluvan harkintavallan puitteissa. Rautio huomauttaa kuitenkin, että purkuhakemuksen tekemiselle ei ole esteenä se, että oikeaa epäiltyä ei löytynyt.

Apulaisoikeusasiamiehen moitteet kohdistuvat siihen, miten Vantaan poliisi tutki väitteen väärien henkilötietojen antamisesta. Rautio korostaa, että esitutkinta-asetelma on tällaisessa tapauksessa poikkeuksellinen. Ei riitä, että yritetään löytää mahdollisesti väärät tiedot antanut henkilö. Jos siinä ei onnistuta, olisi selvitettävä myös sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan arvioida rikosilmoituksen luotettavuutta eli sitä, onko henkilötietojen väärinkäyttöä aihetta epäillä. Tällöin tutkinnassa olennaisinta lienee se, onko perusteita sulkea rikosilmoituksen tekijä hänen viakseen katsotun rikoksen epäilyn ulkopuolelle.

Oikeusturva uhattuna rangaistusmääräysmenettelyssä

Apulaisoikeusasiamies toteaa, että rangaistusmääräysmenettelyssä oikeusturvamekanismi poikkeaa olennaisesti tuomioistuinmenettelyn oikeusturvan takeista. Ratkaisun kyseenalaistaminen edellyttää rangaistumääräyksen saaneen omaa aktiivisuutta.

Ratkaisevan suuri ero normaalimenettelyssä käsiteltäviin rikosasioihin nähden on siinä, että varsinainen oikeusturvajärjestelmä ei toimi rangaistusmääräysmenettelyssä lainkaan, jos joku esiintyy väärällä nimellä. Tuomittu henkilö saa tietää rangaistuksestaan vasta kun sakkoa aletaan häneltä periä, mistä syystä säännönmukaisten oikeusturvakeinojen käyttäminen ei enää ole mahdollista. Tämä ero voi aiheuttaa vakavia oikeusturvaongelmia, jos poliisi- ja syyttäjäviranomaiset eivät ota sitä toiminnassaan riittävästi huomioon.

Apulaisoikeusasiamies huomauttaa, että julkisen vallan tulee osoittaa, että epäilty on tehnyt hänen syykseen epäillyn rikoksen. Julkisen valtaa käyttävien viranomaisten tulee myös vastata henkilöllisyyden asianmukaisesta selvittämisestä. Jos selvittämisen asianmukaisuudesta tingitään, voi tilanne pahimmillaan johtaa siihen, että sakon muuntorangaistusta koskevan oikeudenkäynnin jälkeen syytön henkilö tulee tuomituksi vankeusrangaistukseen.

Erityisesti apulaisoikeusasiamies painottaa, että kun epäily väärän henkilötiedon käyttämisestä näyttää varteenotettavalta, poliisin ja virallisen syyttäjän ei tulisi jättää asian selvittämistä siihen, että mahdollista väärän henkilötiedon käyttäjää ei ole saatu selville. Tällaisessa tilanteessa valtion rangaistusvaateen toteutumisen tulisi olla toissijainen yksityisen ihmisen oikeusturvaan nähden.

Apulaisoikeusasiamies Ilkka Raution päätös dnro 318/4/04 kokonaisuudessaan.

Lisätietoja antaa oikeusasiamiehensihteeri Pasi Pölönen,
puh. (09) 432 3345.


* Rangaistusmääräysmenettelyssä poliisi antaa rikkomuksesta sakkorangaistuksen, jonka syyttäjä vahvistaa. Syyttäjän rangaistusmääräyspäätökset rinnastetaan tuomioistuinten ratkaisuihin.
Laki rangaistusmääräysmenettelystä säädettiin poikkeuslakina vuonna 1993. Se on ristiriidassa mm. perustuslain säädöksen kanssa, jonka mukaan tuomiovaltaa käyttävät tuomioistuimet.