Ratkaisut ja tiedotteet

Uusimmat tiedotteet Uusimmat tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

Pääsyn hammashoitoon tulee määräytyä hoidon tarpeen perusteella

16.3.2004

Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio muistuttaa, että kunnan tulee hammashoidossaan ottaa huomioon potilaan hoidon tarve, kiireellisyys ja hoidon vaikuttavuus. Määräävää ei ole enää potilaan ikä eikä kuuluminen tiettyyn ryhmään kuten aikaisemmin. Joulukuun alusta 2002 kunnan lakiin perustuva velvoite järjestää hammashuoltoa laajentui koskemaan kaikkia kunnan asukkaita.

Oikeusasiamies on ottanut kantaa hammashuollon järjestämisen periaatteisiin Helsingin, Vantaan ja Imatran kaupungeissa sekä Härkätien kuntayhtymässä ja erityisesti sen jäsenkunnassa Liedossa.

Helsingin kaupungissa hammashuollon järjestämisen yleiset periaatteet ja linjaukset olivat oikeusasiamiehen mukaan oikeat. Asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti aikaisemmasta hoitosuhteesta riippumatta ja potilaat asetetaan kiireellisyysjärjestykseen vain tutkimukseen perustuvan arvioinnin perusteella.

Helsingin kaupunki on myös varautunut voimavaroin hammashuollon järjestämiseen laajennettuna.

Kaikilta osin Helsinki ei kuitenkaan ole järjestänyt hammashuoltoa niin, että lain velvoitteet olisivat täyttyneet. Potilaat on asetettu kolmeen ryhmään ja he ovat päässeet hammashoitoon sen mukaan, mihin ryhmään he ovat sijoittuneet.

Eräiden potilasryhmien kohdalla priorisointijärjestys on oikeusasiamiehen mielestä lainvastainen. Lisäksi yleisten periaatteiden ja linjausten ja priorisointijärjestyksen välillä oli paikoin ristiriitaisuuksia.

Ensimmäiseen ryhmään ovat Helsingissä kuuluneet kiireellistä hoitoa tarvitsevat. He ovat päässeet hoitoon samana päivänä. Tämä on oikeusasiamiehen mukaan perusteltua ja lainmukaista.

Toiseen ryhmään ovat kuuluneet potilaat, joilla on lääketieteelliset tai hammaslääketieteelliset perusteet hoidon tarpeelle. Tämä on oikeusasiamiehen mukaan perusteltua. Kakkosryhmään on kuitenkin kuulunut myös potilasryhmiä, jotka on asetettu hammashoidossa etusijalle lainsäädännön ja hallinnollisten päätösten perusteella eikä suinkaan tutkimukseen perustuvan arvioinnin mukaan. Näitä ryhmiä ovat olleet alle 18-vuotiaat sekä veteraanit, miinanraivaajat, kehitysvammaiset,odottavat äidit, keskiasteen opiskelijat ja merimiehet.

Lasten ja nuorten kohdalla priorisointi voi oikeusasiamiehen mukaan olla lainmukaista ja perusteltua ennaltaehkäisevän hammashoidon tarpeen vuoksi. Muiden ryhmien tutkimuksiin ja hoitoon pääsyn sen sijaan tulee määräytyä kunkin potilaan hoidon tarpeen perusteella.

Kakkosryhmään kuuluvat ovat saaneet kaiken tarpeellisen hammaslääkärin hoidon yhden hoitojakson aikana toisin kuin ns. terveiden aikuisten muodostamaan kolmosryhmään kuuluvat.

Terveiden aikuisten hoitoon pääsyä on rajoitettu: Nämä potilaat ovat joutuneet odottamaan tutkimusjonoissa hoidon tarpeen arviointia ja hoitoon pääsyä useita kuukausia. Tutkimusjonoon ottaminen jopa keskeytettiin useiksi kuukausiksi vuonna 2003.

Oikeusasiamies totesi, että myös 18 vuotta täyttäneiden yleisterveydentilaltaan terveiden tulee päästä hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon kohtuullisessa ajassa. Kunta ei ole täyttänyt lainmukaista velvollisuuttaan järjestää hammashuollon palvelut, jos potilaat joutuvat odottamaan hoidon tarpeen arviointia ja sen perusteella tarpeellista hoitoa kohtuuttoman pitkään. Kaikkien potilaiden hoidon tarve on selvitettävä ja hoito on annettava sen perusteella ja siinä järjestyksessä kuin hoidon tarve edellyttää.

Terveyslautakunta on sittemmin päätöksellään 2.3.2004 päättänyt purkaa tutkimusjonot ja luopua niiden ylläpitämisestä. Tämä merkitsee, että sekä tutkimusjonoissa jo olleille että tutkimukseen ja hoitoon hakeutuville uusille terveille aikuisille annetaan tutkimusaika suoraan ajanvarauskirjaan. Näin siirrytään käytäntöön, jossa potilaat tutkitaan ennen kuin heidät mahdollisesti asetetaan hoitojonoon. Oikeusasiamies pitää menettelyä lainmukaisena, kun samalla huolehditaan siitä, että potilas pääsee tutkimukseen ja tarpeen mukaiseen hoitoon kohtuullisessa ajassa.

Oikeusasiamies arvosteli myös Imatran kaupungissa noudatettavaa priorisointijärjestystä. Hän totesi sen niin ikään eräiden ryhmien osalta lainvastaiseksi. Ns. terveet aikuiset otettiin Imatralla hoitoon vain sen mukaan kuin hammashuollon resurssit antoivat siihen mahdollisuuden. Näiden potilaiden hoitoon ottamiselle ei ollut asetettu määräaikaa. Tällainen kaavamainen, tietyn ikäisten henkilöiden tutkimukseen ja hoitoon pääsyn rajoittaminen on oikeusasiamiehen mukaan lainvastaista.

Imatran kaupunki oli osoittanut voimavaroja vain kiireellisen hammashoidon järjestämiseen: särkypotilaiden akuuttihoitoon. Kunnan velvollisuus on järjestää sekä kiireellinen että kiireetön hammashoito väestölleen.

Härkätien kuntayhtymässä ja sen jäsenkunnissa, mukaan lukien Lieto, oli niin ikään käytössä priorisointijärjestys. Oikeusasiamies totesi senkin eräiden ryhmien osalta lainvastaiseksi.

18 vuotta täyttäneet, erityisryhmiin kuulumattomat asiakkaat, jotka olivat kutsujärjestelmän piirissä, siirrettiin jonoon. Uudet asiakkaat pantiin jonoon soittojärjestyksessä. Hoitokutsut lähetettiin onossa oleville, kun hammashoitoloissa vapautui kapasiteettia. Kuntayhtymässä jonotusajan pituus vaihteli neljästä 12 kuukauteen siitä riippuen kenen hammaslääkärin vastuualueeseen hoitoon hakeutuva henkilö kuului.

Lietolaiset olivat kuntayhtymässä selvästi epätasa-arvoisessa asemassa palvelujen saajina. Jonotusajat olivat suurelle väestölle kohtuuttoman pitkät.

Kuntayhtymässä ja Liedon kunnassa ei ollut osoitettu riittäviä voimavaroja hammashuollon järjestämisvelvollisuuden laajennukseen.

Tilanne on nyttemmin Härkätien kuntayhtymässä parantunut siten, että jonotusaika hammashoitoon on vuoden 2004 alussa ollut noin kolme kuukautta ja jonotusajat ovat keskimäärin samankaltaiset eri hammaslääkäreillä.

Vantaan kaupungin hammashuollon ajanvarauksessa noudatettiin 1.12.2002-31.3.2003 välisenä aikana ohjetta, jonka mukaan vastaanottoaikoja annettiin vain vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneille lukuun ottamatta kiireelliseen hammashoitoon pyrkiviä. Ohje oli lainvastainen. Se kumottiin 1.4.2003. Vantaan kaupungin hammashuollossa ei priorisoida erityisryhmiä.

Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen, puh (09) 432 3377.

Oikeusasiamiehen päätökset ovat kokonaisuudessaan ratkaisutietokannassa:
dnro 1277/4/03 (Helsinki)
dnro 1901/4/02 (Lieto)
dnro 1485/4/03 (Vantaa)
dnro 1442/4/03 (Imatra)