Julkaisija Julkaisija

Palaa sivulle
Takaisin

Oikeusasiamies luovutti kertomuksensa vuodelta 2019 eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti keskiviikkona 17.6. toimintakertomuksensa vuodelta 2019 eduskunnan puhemies Anu Vehviläiselle. 

Kertomusvuosi oli ennätyksellinen oikeusasiamiehen toiminnassa. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tuli vuonna 2019 ennätykselliset 6267 kantelua, mikä on lähes 700 kantelua enemmän kuin vuonna 2018 (5591 kantelua).

Laaja kirjo toimenpiteitä vanhusten oikeuksien turvaamiseksi näkyi selkeästi oikeusasiamiehen kanslian toiminnassa vuonna 2019.

Eduskunnan oikeusasiamies 100 vuotta

OA Jääskeläinen tarkastelee puheenvuorossaan 100-vuotiaan oikeusasiamiesinstituution kehitystä. Toiminnan alkuajat olivat vaikeita, sillä toiminnan käynnistyessä v. 1920 Suomessa oli jo toinen ylin laillisuusvalvoja eli valtioneuvoston oikeuskansleri. Tämän vuoksi kanteluita ei tahtonut riittää oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies on kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa, mikä ilmenee jo asiamääristä: kun vuonna 1920 oikeusasiamies sai 39 kantelua, kertomusvuonna niitä saapui ennätykselliset 6267, mikä on noin kolminkertainen määrä verrattuna oikeuskanslerille saapuneisiin kanteluihin.

Näköpiirissä olevista uudistuksista Jääskeläinen pitää tärkeimpänä oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin työnjaon kehittämistä, josta on valmistumassa hallituksen esitys.

Tulevaisuudessa oikeusasiamiesinstituutioon voi kohdistua myös uhkia. Esimerkiksi yksilön oikeusasemaan läheisesti vaikuttavia tehtäviä voi jäädä oikeusasiamiehen toimivallan ulkopuolelle, tai saatetaan toteuttaa uudistuksia taikka ryhtyä toimiin, jotka vaarantavat oikeusasiamiehen riippumattomuutta. Kun asiamäärät jatkuvasti kasvavat, on myös huolehdittava oikeusasiamiehen voimavarojen riittävyydestä.

Oikeusasiamiesinstituution kansainvälistyminen

AOA Maija Sakslin tarkastelee puheenvuorossaan oikeusasiamiesinstituution kansainvälistymistä. Oikeusasiamies on sadan vuoden aikana kasvanut vahvaksi instituutioksi, joka rakentaa käsitystämme laillisuudesta, luo edellytyksiä toimivalle demokratialle ja vahvalle oikeusvaltiolle sekä edistää perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Toisaalta oikeusasiamiesinstituutio tarvitsee myös itse tuekseen vahvaa oikeusvaltiota.

Suomen valtiosääntöisen järjestelmän erityispiirteisiin kuuluu oikeusasiamiehen vahva asema, jota perustuslakikulttuuri tukee. Eduskunta ja kansanedustajat ovat perinteisesti kunnioittaneet oikeusasiamiesinstituution koskemattomuutta ja riippumattomuutta. 

Maailmassa on tällä hetkellä yli 140 oikeusasiamiesinstituutiota. Moniin niistä on viime vuosina kohdistunut uhkia ja hyökkäyksiä. Kansallisten instituutioiden turvaksi on syntynyt useita kansainvälisiä suojamekanismeja.

Joihinkin näistä liittyy myös erilaista toimeenpanon seurantaa. Seurannan kärkenä on erityisesti kansallisen oikeusasiamiesinstituution itsenäinen ja riippumaton asema, riittävä rahoitus ja tehokkuus ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelussa.

Eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaan kohdistuu tulevaisuudessa entistä enemmän kansainvälistä arviointia. Arviointi kohdistuu yhtäältä oikeusasiamiehen institutionaalisiin toimintaedellytyksiin ja toisaalta oikeusasiamiehen harjoittaman ihmisoikeuksien valvonnan sisältöön ja tehokkuuteen. Jo nyt on nähtävissä, että tiivistyvä kansainvälinen vuorovaikutus on muuttanut sekä oikeusasiamiehen toimintaa että oikeusasiamiestä instituutiona ja vaikuttaa myös siihen, että suomalainen oikeusvaltio uudistuu, pysyy vahvana ja turvaa perusoikeudet jokaiselle.

Lapsen oikeudet perusopetuksessa ja hyvä hallinto

AOA Pasi Pölönen käsittelee kertomuspuheenvuorossaan lapsen oikeuksia perusopetuksessa ja sitä, miten hyvä hallinto turvaa perus- ja ihmisoikeuksia myös perusopetuksessa.

Laillisuusvalvojien ratkaisuilla on korostunut merkitys tällä laajalla alueella, johon ei kohdistu mitään säännöllistä ulkopuolisten tahojen valvontaa. Pölönen muistuttaa, että toiminnan taustalähtökohtina ovat perus- ja ihmisoikeudet ja erityisesti lapsen oikeudet. Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat myös lapsille itselleen. Lapsia tulee kohdella yksilöinä. Lasten osallisuus ja heidän kuulemisensa tulisikin aina varmistaa soveltuvalla tavalla lapsia koskevia päätöksiä (myös ja erityisesti) kouluissa tehtäessä.

Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa käsiteltävät asiat koskevat tyypillisesti puutteita hallinnollisessa menettelyssä, oikeutta yhdenvertaiseen koulutukseen, erityisen tuen päätöksiä, uskonnollisia elementtejä koulussa ja kysymyksiä turvallisesta opiskeluympäristöstä. Kertomusvuonna korostui teema perusopetuksen maksuttomuudesta. Kokoavasti kyse on oppilaan oikeuksista, lapsen edusta.

Oikeusasiamiehen kertomus on julkaistu 17.6.2020 oikeusasiamiehen verkkosivuilla http://www.oikeusasiamies.fi/ ja http://www.ombudsman.fi/.

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Riitta Länsisyrjä, p. 09 432 3363.