Uusimmat tiedotteet Uusimmat tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

Oikeusasiamies luovutti kertomuksensa vuodelta 2017 eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti perjantaina 15.6.2018 toimintakertomuksensa vuodelta 2017 eduskunnan puhemies Paula Risikolle. 

Kertomusvuosi oli jälleen ennätyksellinen oikeusasiamiehen toiminnassa, sekä kanteluiden että toimenpiteiden määrä nousi roimasti.

Kertomuksessa näkyy aikaisempaa korostuneemmin raportointi oikeusasiamiehen kansainvälisiin sopimuksiin perustuvista erityistehtävistä. Näitä ovat vammaisten henkilöiden ja vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeuksien valvonta. Kertomukseen sisältyy oikeusasiamies Jääskeläisen ja apulaisoikeusasiamiesten Maija Sakslinin ja Pasi Pölösen puheenvuorot.

Julkisuusperiaatteen toteutumisen ja toteuttamisen ongelmia

Julkisuusperiaatteen ja erilaisten salassapitointressien sovittaminen yhteen ei aina ole helppoa, toteaa oikeusasiamies Jääskeläinen puheenvuorossaan. Kun samanaikaisesti pyritään turvaamaan yhtäältä viranomaisten toiminnan avoimuutta ja toisaalta yksityisten, yhteisöjen ja viranomaisten erilaisia salassapitotarpeita, sääntelystä tulee väistämättä monimutkaista. Julkisuuslain soveltaminen onkin osoittautunut viranomaisille haasteelliseksi, eikä lain menettelysääntöjä aina tunneta tai noudateta.

Eräissä tapauksissa julkisuuslain sääntely salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista on liian ehdotonta. Tällaisissa tapauksissa viranomainen ei voi antaa tietoja, vaikka niihin liittyisi hyvinkin suuri julkisuusintressi. Julkisuutta voi olla vaikea toteuttaa myös henkilötietojen anonymisoinnilla, sillä henkilön tunnistamisen mahdollisuutta muiden tietojen perusteella ei aina voida täysin sulkea pois.

Kun hyvin monenlaiset tiedot ovat salassa pidettäviä, ja kun salassa pidettäviä tietoja sisältävän asiakirjan julkisista osista on pyydettäessä annettava tieto, tietopyyntöjen toteuttaminen on muodostunut monissa viranomaisissa hyvin työlääksi. Ääritapauksissa tietopyynnön toteuttaminen voi olla mahdotonta, saati että se voitaisiin toteuttaa julkisuuslain mukaisessa määräajassa.

Oikeusministeriössä on tarkoitus käynnistää julkisuuslain tarkistamisen arviointi. Uudistamiselle on tarvetta. EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulon myötä viranomaisten huomio tullee aiempaa enemmän kiinnittymään tietosuojan toteutumiseen. Tämä ei kuitenkaan saa viedä huomiota julkisuusperiaatteen toteutumiselta, joka on yksi demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi.

Valvonnan valvonnasta

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkastelee puheenvuorossaan oikeusasiamiehen tehtävää valvovien viranomaisten valvojana.

Oikeusasiamiehen toiminnassa painotetaan ihmisten oikeuksien edistämistä, yksittäisen kantelijan auttamista ja hänen oikeuksiinsa pääsyn turvaamista. Myös kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat oikeusasiamiehen erityistehtävät korostavat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien ja kohtelun valvontaa. 

Ylimmän laillisuusvalvonnan tehtävänä on myös seurata, että ensisijaiset laillisuuden turvajärjestelyt toimivat, valvoa valvojia. Lisäksi oikeusasiamies voi tutkittavanaan olevissa asioissa hyödyntää erityisvaltuutettujen ja muiden valvovien viranomaisten eritysasiantuntemusta asioita siirtämällä ja pyytämällä lausuntoja. 

Onkin tärkeää, että hallinnon ja valvonnan rakenteiden uudistuksissa säilytetään tai luodaan riittävän laillisuusvalvontatoimivallan omaavia erityisviranomaisia. Myös unionin lainsäädännön uudistuksissa tulee huolehtia laillisuusvalvonnan valtiosääntöisen kokonaisuuden ja sen erityispiirteiden kunnioittamisesta. 

Oikeusasiamiehen esitykset sääntelyn kehittämiseksi

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen toteaa puheenvuorossaan, että oikeusasiamiehen katsantokanta oikeudellisiin asioihin on ainutlaatuinen instituution toimintakentän moniulotteisuudesta johtuen. Näkökulma ei ole sektoroitunut vaan päinvastoin oikeudellisesti huomattavan laaja-alainen. Tämä näkyy myös oikeusasiamiehen säädösesityksissä. Oikeusasiamiehelle kulkeutuu tietoa hallinnon toiminnasta ja lainsäädännön tulkinnallisista ongelmista ehkä kattavammin kuin millekään muulle yksittäiselle toimijalle Suomessa. 

Kyse on laillisuusvalvonnan yhdestä vaikuttavimmasta toimintamuodosta. Säädösesitykset täydentävät säännönmukaista lakien ennakkovalvontajärjestelmää. 

Säädösesitykset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Kyse on diskursiivisesta vaikuttamisesta, jonka teho kulminoituu esityksen perusteluiden oikeudelliseen vakuuttavuuteen. Laillisuusvalvoja ei puutu tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin vaan nimenomaan oikeudellisiin kysymyksiin. Yleensä oikeusasiamiehen säädösesityksiin reagoidaan myönteisesti.

Vilkas toimintavuosi

Vuonna 2017 kanteluita saapui 6256. Tämä on noin 1300 (27 %) enemmän kuin vuonna 2016 (4922). Toimeentulotukea koskevien Kelaan kohdistuneiden kanteluiden määrä lisääntyi noin 700:lla vuoteen 2016 verrattuna. 

Kertomusvuonna ratkaistiin 6094 kantelua. Vuonna 2017 kaikista ratkaistuista kanteluista ja omista aloitteista 1141 eli 18 % johti oikeusasiamiehen toimenpiteeseen. 

Kanteluista ja omista aloitteista tutkittiin noin 36 % ns. täysimittaisesti eli asiassa hankittiin vähintään yksi selvitys ja/tai lausunto. Näistä noin 36 % johti toimenpiteeseen.

Vuoden vaihteessa vireillä ei ollut yhtään yli vuoden vanhaa kantelua. Tämä tavoite saavutettiin jo viidennen kerran peräkkäin. 

Vuoden 2017 aikana tehtiin 121 tarkastusta. Niistä 52 oli ennalta ilmoittamattomia, eli ns. yllätystarkastuksia.

Oikeusasiamiehen kertomus on julkaistu 15.6.2018 oikeusasiamiehen verkkosivuilla http://www.oikeusasiamies.fi/ ja http://www.ombudsman.fi/

Lisätietoja antaa tiedottaja Citha Dahl, p. 09 432 3352 tai citha.dahl@eduskunta.fi.