Ratkaisut ja tiedotteet

Uusimmat tiedotteet Uusimmat tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

Etälamauttimen käytön valvontaa tulisi tehostaa ja käyttö ohjeistaa

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan mukaan etälamauttimen käyttö poliisissa tulisi ohjeistaa. Lisäksi hän katsoi, että sen käytön valvontaa tulisi tehostaa. Sinänsä hän piti etälamautinta oikein käytettynä hyväksyttävänä poliisin voimankäyttövälineenä.

 

Varsinkin ulkomailla etälamauttimen käyttöä on kritisoitu ja on esitetty sen johtaneen lukuisiin kuolemantapauksiin. Tarkkaa tutkimustietoa etälamauttimen terveysriskeistä ei ilmeisestikään ole. Suomessa yksi kuolemantapaus on ollut esitutkinnassa - syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.

 

Satoja käyttöjä vuosittain

 

Etälamautin on ollut poliisin käytössä Suomessa kymmenisen vuotta. Muissa Pohjoismaissa sitä käyttävät vain eräät poliisin erikoisyksiköt Islannissa.

 

Viime vuosina tilastoidut käyttömäärät ovat vaihdelleet kolmensadan molemmin puolin. Näistä varsinaisia käyttöjä (laukaisu- tai kosketustoiminnolla) on ollut valtaosa.

 

Etälamauttimella eri käyttötapoja

 

Etälamauttimen käyttötavoilla on selvä ero. Laukaisutoiminnossa typpipatruunalla ammutaan kaksi nuolta, joiden johtoja pitkin kohdehenkilöön kulkee 50 000 voltin jännite. Tämä lamauttaa hetkellisesti kohdehenkilön tahdonalaisten lihasten toiminnan. Lamaantuminen kestää vain niin kauan kuin laitetta käytetään.

 

Kosketustoiminnossa etälamautin (ilman patruunaa) painetaan kiinni kohdehenkilöön käytön ajaksi. Tämä aiheuttaa voimakkaan kivun, mutta lihasten lamaantumista ei tapahdu.

 

Kosketustoiminto ongelmallinen

 

Kansainvälisesti erityisesti kosketustoiminnon käyttöön on suhtautunut hyvin varauksellisesti esimerkiksi Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea CPT ja sen kannanottoihin viitannut Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kosketustoiminnolla voidaan aiheuttaa kovaa kipua jättämättä merkittäviä jälkiä, joten sitä on helppo käyttää väärin. On myös esitetty, että monet kuolemantapaukset ovat liittyneet juuri pitkittyneeseen kosketuskäyttöön.

 

Muita reunaehtoja

 

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Poliisihallituksen tulisi laatia ohjeistus etälamauttimen käytöstä. Näin myös sisäministeriön oikeusyksikkö katsoi lausunnossaan. Samoin koulutuksen laatuun - mukaan lukien ylläpitokoulutus - ja sen valvontaan on panostettava.

 

Paitsi etälamauttimen käytön yleinen seuranta, tärkeää on myös yksittäistapauksellisen esimiesvalvonnan kehittäminen.

 

Samoin tulisi selvittää ja arvioida mahdollisuuksia ottaa käyttöön etälamauttimen käytön taltiointi kameralla, joka on toteutettu ainakin Australiassa. Samoin tulisi huolehtia siitä, että etälamauttimen jokaisen käytön taltioivan muistikortin tiedot ovat käytettävissä, jos tapahtumia joudutaan jälkikäteen selvittelemään.

 

Näillä näkökohdilla on merkitystä voimankäytön kohteeksi joutuvan henkilön ja myös yksittäisen poliisimiehen oikeusturvan kannalta. Lisäksi ne myös yleisemmin ylläpitäisivät poliisin toimintaa kohtaan tunnettavaa luottamusta.

 

Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä sisäministeriön, Poliisihallituksen ja Poliisiammattikorkeakoulun tietoon. Hän tulee loppuvuodesta tehtävällä Poliisihallituksen tarkastuksella selvittämään, mihin toimenpiteisiin ne ovat antaneet aihetta.

 

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan päätös 31.8.2016, dnro 1187/2/15on luettavissa osoitteessa http://oikeusasiamies.fi/.

 

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Juha Haapamäki, puh. (09) 432 3334.