Suomen kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle myönnettiin taas A-status

Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio on saanut uudelleen korkeimman mahdollisen akkreditointistatuksen, eli A-statuksen. Tämä varmistui maaliskuussa 2025, kun kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälisen verkoston (GANHRI) alainen akkreditointialakomitea (SCA) antoi suosituksensa ja GANHRI:n toimielimet vahvistivat päätöksen.

Eduskunnan oikeusasiamies on yhdessä Ihmisoikeuskeskuksen ja sen ihmisoikeusvaltuuskunnan kanssa riippumaton kansallinen rakenne, jonka tehtävänä on YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanon edistäminen, suojelu ja seuranta (yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukainen tehtävä).

Akkreditointialakomitea toi esiin useita vahvuuksia, jotka tukevat Suomen ihmisoikeusinstituution korkeinta statusta. Komitea totesi muun muassa, että instituutio toimii riippumattomasti ja sillä on laajat valtuudet seurata ja edistää ihmisoikeuksia Suomessa. Komitean mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on kehittänyt suunnitelmia, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta rekrytoinnissa ja toiminnassa. Ihmisoikeuskeskus ja sen valtuuskunta taas edistävät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista muun muassa tiedotuksen, koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön kautta.

A-statuksen ansiosta Suomen kansallisella ihmisoikeusinstituutiolla on puheoikeus YK:n ihmisoikeusneuvostossa sekä äänioikeus GANHRI:ssa. Tämä antaa instituutiolle vahvan aseman ihmisoikeuksien edistämisessä, sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution tehtävät

Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies seuraa erityisesti, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Lisäksi oikeusasiamiehelle on annettu tiettyjä erityistehtäviä, kuten valvoa poliisin käyttämiä salaisia pakkokeinoja ja lasten oikeuksien toteutumista. Oikeusasiamies toimii myös YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukaisena valvontaelimenä, joka voi tehdä tarkastuksia paikkoihin, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä.

Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä on edistää perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta. Keskus myös laatii selvityksiä näiden oikeuksien toteutumisesta, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja niiden edistämiseksi ja osallistuu alan kansainväliseen yhteistyöhön. Keskus ei käsittele kanteluja. 

Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä. Se käsittelee laajakantoisia ja tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita sekä hyväksyy keskuksen toimintasuunnitelman ja -kertomuksen.  Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja ja siihen kuuluu 20-40 jäsentä neljä vuotta kerrallaan.

Lisätietoja antaa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, puh. 09 432 333.