Poliisin menettely johti oikeusasiamiehen moitteisiin ja lainsäädäntöesitykseen

Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläinen on antanut rikostutkijalle huomautuksen lainvastaisesta menettelystä esitutkinnan päättämisessä ja huomautuksen antamisessa. Lisäksi OA on kiinnittänyt kolmannen kerran Poliisihallituksen huomiota esitutkinnan päätöksentekoprosessin ongelmiin poliisin tietojärjestelmässä. OA on myös tehnyt oikeusministeriölle ja sisäministeriölle esityksen hänen lainsäädännössä havaitsemansa puutteen poistamiseksi. 

Tutkijana toiminut vanhempi konstaapeli oli antanut rikoksesta epäillylle kirjallisen huomautuksen, vaikka siihen ei ollut laillisia edellytyksiä. OA korosti, että huomautuksen antaminen esitutkintalain perusteella on rikoksen syyksilukeva ratkaisu. Se edellyttää erityisesti, että esitutkinnassa saatu näyttö tekijän syyllisyydestä on selvä. Tässä tapauksessa epäiltyä ei ollut kuulusteltu, eikä hänellä ollut edes tietoa häneen kohdistuneesta rikosepäilystä. Oikeus tulla kuulluksi on yksi perustuslain mukaisista tärkeimmistä oikeusturvan takeista. 

Toimivalta päätöksen tekemiseen ja huomautuksen antamiseen olisi ollut vain tutkinnanjohtajalla. Tutkija oli kuitenkin päättänyt asiasta itse ja kirjannut päätöksen poliisiasiain tietojärjestelmään tutkinnanjohtajan tunnuksella tälle mitään ilmoittamatta.

OA katsoi tutkijan vielä käyttäytyneen epäasiallisesti, kun huomautuksen saanut henkilö oli siitä ahdistuneena ottanut tutkijaan yhteyttä.

OA on jo kahdessa aiemmassa ratkaisussaan pitänyt hyvin ongelmallisena, että poliisin tietojärjestelmään on ylipäätään luotu mahdollisuus tehdä päätöksiä toisen puolesta, ja vielä siten, että päätöksen voi tehdä myös virkamies, jolla asemansa puolesta ei ole edes laillista oikeutta tehdä päätöstä. OA:n mielestä tutkinnanjohtajan tulisi itse hyväksyä päätös tietojärjestelmässä omalla tunnuksellaan. Hän kiinnittikin kolmatta kertaa Poliisihallituksen huomiota niihin ongelmiin, joihin sen ohjeessa hyväksytty menettelytapa voi johtaa, ja joista tämä tapaus on konkreettinen esimerkki.

OA totesi myös yleisemmin, että esitutkintalain mukainen huomautus on Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklan soveltamisalaan kuuluva, rikoksen syyksilukeva eli syyttömyysolettaman kumoava ratkaisu. Tällaisen ratkaisun voi lähtökohtaisesti tehdä vain tuomioistuin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin hyväksynyt vähäisten rikosasioiden käsittelyn ja siinä tapahtuvan syyttömyysolettaman kumoamisen tuomioistuinten ulkopuolella, mutta vain sillä edellytyksellä, että epäillyllä on mahdollisuus saada asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Suomessa esitutkintalain mukaista huomautuksen antamista ei kuitenkaan voida saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. OA katsoo, että joko tällainen mahdollisuus olisi luotava tai sitten poliisin toimivalta rikoksen syyksilukevan ratkaisun tekemiseen ja huomautuksen antamiseen olisi poistettava, kuten syyttäjän osalta on tehty. Kumpikin vaihtoehto edellyttää lainsäädäntötoimenpiteitä.

Tässä tapauksessa tutkinnanjohtaja oli sittemmin poistanut tutkijan lainvastaisen huomautusratkaisun. OA korostaa kuitenkin, että esimerkiksi kantelumahdollisuus ei ole EIS 6 artiklan kannalta riittävää, vaan syyllisyyskysymys on voitava saattaa viime kädessä tuomioistuimen käsiteltäväksi.

OA esitti oikeusministeriölle ja sisäministeriölle, että ne ryhtyisivät toimenpiteisiin hänen lainsäädännössä havaitsemansa puutteen poistamiseksi.

OA on pyytänyt Poliisihallitusta ja ministeriöitä ilmoittamaan 28.6.2024 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut aihetta.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen ratkaisu 4610/2022 on julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi.

Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Peter Fagerholm p. 09 432 3372.