Oikeusasiamies luovutti kertomuksensa vuodelta 2024 eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti perjantaina 13.6. toimintakertomuksensa vuodelta 2024 eduskunnan puhemies Jussi Halla-aholle.

Vuonna 2024 kanteluita saapui 6 088 (7 124 vuonna 2023). Tämä on reilu 1 000 (14,5 %) edellisvuotta vähemmän, mutta kuluvana vuotena määrät ovat taas lähteneet nousuun. Suurimmat kantelumäärät kohdistuivat sosiaalihuoltoon 1 233 (1 136), poliisiin 699 (855) ja terveydenhuoltoon 675 (803) sekä rikosseuraamusalaan 577 (591). Kertomusvuonna ratkaistiin 6 286 kantelua. Vastaava luku vuonna 2023 oli 6 876.

Lausuntoasioita ja kuulemisia oli 156 (133 vuonna 2023) ja tarkastuksia tehtiin 77 (83).

Oikeusasiamiehen valtiosääntöisen aseman ja riippumattomuuden turvaaminen

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen toteaa puheenvuorossaan, että oikeusasiamiehen riippumattomuutta loukkaisi se, että joku hänen valvontansa alainen viranomainen, esimerkiksi muu valvontaviranomainen, voisi kohdistaa valvontaa oikeusasiamieheen eli valvoa valvojaansa. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että tämä ei ole valtiosääntöisesti mahdollista.

Eräissä tilanteissa jokin perustuslain mukaan oikeusasiamiehen valvonnan piiriin kuuluva taho on ollut vaarassa jäädä oikeusasiamiehen valvontavallan ulkopuolelle. Tällainen tilanne nousi esille käsiteltäessä Naton ja Yhdysvaltojen joukkojen Suomen alueella tapahtuvaa julkisen vallan käyttöä. Perustuslakivaliokunta ei tällaisessakaan sääntely-yhteydessä halunnut sulkea pois ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltaa, vaan jätti sen heidän tapauskohtaisesti arvioitavaksi.

Ylimmälle laillisuusvalvojalle ei sovi minkään toiminnan ”operatiivinen” valvonta, millä Jääskeläinen tarkoittaa jatkuvaa ja yksityiskohtaista valvontaa, tai jonkin meneillään olevan toiminnan valvontaa. Jos oikeusasiamies puuttuisi vireillä olevaan asiaan tai meneillään olevaan toimintaan, oikeusasiamies ei enää voisi riippumattomasti ja objektiivisesti arvioida samaa asiaa jälkikäteisessä laillisuusvalvonnassa.

Jääskeläinen arvioi, että suurimmat edellä mainittuihin tilanteisiin liittyvät uhat tulevat Euroopan unionin suoraan sovellettavasta lainsäädännöstä. Tämä johtuu siitä, että muissa unionin jäsenmaissa ei ole valtiosääntöiseltä asemaltaan ja toimivaltuuksiltaan Suomen oikeusasiamieheen ja oikeuskansleriin verrattavia laillisuusvalvojia.

Oikeusasiamiehen rooli lakien perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnassa

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkastelee puheenvuorossaan oikeusasiamiehen roolia lakien perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnassa. 

Lakien perustuslainmukaisuuden valvonnasta käyty keskustelu oli kertomusvuoden aikana erityisen vilkasta. Useat asiantuntijat ilmoittivat siirtyneensä kannattamaan lakien perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnan vahvistamista ja mahdollisesti perustuslakituomioistuimen perustamista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys siitä, miten lakien perustuslainmukaisuutta koskevat asiat tulisivat jälkivalvonnassa vireille. 

Niissä maissa, joissa on perustuslakituomioistuin tai tuomioistuimille kuuluu toimivalta tutkia lakien perustuslainmukaisuutta, toimivalta saattaa säännösten perustuslainmukaisuus tuomioistuimen tutkittavaksi on usein oikeusasiamiehellä. Joillakin oikeusasiamiehillä on myös toimivalta pyytää tuomioistuinta vahvistamaan, täyttävätkö lait valtiota velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa asetetut vaatimukset.

Toimivalta saattaa parlamentin hyväksymän lain perustuslainmukaisuus tuomioistuimen tutkittavaksi on voitu rajata siten, että oikeusasiamiehellä on oikeus saada asia vireille, vain kun kysymys on tullut hänen arvioitavakseen konkreettisessa kanteluasiassa. Usein oikeusasiamiehen toimivaltaa ei kuitenkaan ole rajoitettu konkreettisiin tilanteisiin, vaan arvioita voidaan pyytää myös abstraktissa tilanteessa. 

Euroopan neuvoston Venetsian toimikunta on toistuvasti suositellut, että oikeusasiamiehille tulisi antaa toimivalta pyytää perustuslakituomioistuimelta abstraktia kannanottoa perusoikeuksiin vaikuttavan lain perustuslainmukaisuudesta. 
Mikäli perustuslain 106 §:n ilmeisyysvaatimusta koskeva perustuslain muutos etenisi, olisi samassa yhteydessä mahdollista arvioida, voisiko oikeusasiamies saattaa käsiteltävänään olevan kantelun yhteydessä esille tulleen kysymyksen sovellettavan lain säännöksen perustuslainmukaisuudesta tuomioistuimen (lähinnä korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden) ratkaistavaksi.

Oikeusasiamies tulkitsee ja kehittää hyvää hallintoa

Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja tarkastelee puheenvuorossaan eräitä hallinnon yleislakien tulkintakysymyksiä, jotka ovat usein esillä oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa. Oikeusasiamies valvoo perinteisesti viranomaismenettelyn laillisuutta, jolloin hallinnon yleislait ovat keskeisiä.  Ne tähtäävät siihen, että jokaisen oikeus asian asianmukaiseen käsittelyyn ja hyvään hallintoon toteutuu perustuslain mukaisesti. Hyvä hallinto on oikeusasiamiehen perusoikeuksien valvontatehtävän ydintä. Yleisimmin kyse on julkisuuslain, hallintolain ja kielilain soveltamisesta. 

AOA Sarja tarkastelee lähemmin viranomaisen päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä, eri lakien mahdollistamia tapoja hankkia tietoja viranomaisilta ja kielellisiin oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Etenkin viimeksi mainituissa painopiste on muuttunut perinteisen viranomaisasioinnin kielikysymyksistä viranomaisten verkkosivujen, sosiaalisen median käytön, yksittäisten varsin erityistenkin kielikysymysten ja vieraiden kielten käytön arviointiin.  

Vanhimmat yleislait ovat olleet perusratkaisuiltaan voimassa lähes sellaisinaan jo pitkään, noin 20–25 vuotta, eivätkä ne aina anna yksiselitteisiä vastauksia. Toisaalta lakien väljyys mahdollistaa tulkitsemisen, mikä vähentää muutostarpeita. Silti näitäkin lakeja on hyvä aika ajoin tarkastella. On tärkeää, että eri tarkoituksiin ja eri aikoihin säädetyt yleislait ovat selkeitä ja ajantasaisia paitsi itsessään myös suhteessa toisiinsa. Julkisuuslain uudistaminen onkin oikeusministeriössä vireillä. Tarkastelun tarvetta liittyy myös kielilakiin, saamen kielilakiin ja hallintolakiin. 

Oikeusasiamiehen kertomus on julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivuilla.

Lisätietoja antaa hallintoasessori Astrid Geisor-Goman, puh. 09 432 3391.