Oikeusasiamies luovutti kertomuksensa vuodelta 2023 eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti tiistaina 25.6. toimintakertomuksensa vuodelta 2023 eduskunnan puhemies Jussi Halla-aholle.

Vuonna 2023 kanteluita saapui 7 124 (6 613 vuonna 2022). Tämä on reilu 500 (7,7 %) edellisvuotta enemmän. Suurimmat kantelumäärät kohdistuivat sosiaalihuoltoon 1 136 (997), poliisiin 855 (821) ja terveydenhuoltoon 803 (751) sekä rikosseuraamusalaan 591 (672). Kertomusvuonna ratkaistiin 6 876 kantelua. Vastaava luku vuonna 2022 oli 6 857.

Lausuntoasioita ja kuulemisia oli 133 ja tarkastuksia tehtiin 83 (76 vuonna 2022).

Oikeusasiamiehen omien aloitteiden merkitys laillisuusvalvonnassa

Oikeusasiamies Jääskeläinen käsittelee kertomuksen puheenvuorossaan oikeusasiamiehen omia aloitteita, jotka ovat kanteluiden käsittelyn ja tarkastustoiminnan ohella kolmas oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan muoto.

Omat aloitteet perustuvat oikeusasiamiehen omiin havaintoihin asioista, joissa on aihetta epäillä lainvastaista menettelyä taikka puutteita oikeusturvan tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Omissa aloitteissa on usein kysymys asioista, joihin liittyy rakenteellisia epäkohtia tai joilla on yksittäistapausta laajempaa merkitystä.

Omat aloitteet ovat erityisen tärkeitä sellaisten ihmisten oikeuksien ja kohtelun turvaamiseksi, jotka eivät kykene tekemään kanteluita kokemistaan loukkauksista. Heitä voivat olla esimerkiksi lapset, vanhukset, vammaiset henkilöt tai psykiatriset potilaat.

Oma aloite voidaan ottaa myös menettelyllisistä syistä. Jos esimerkiksi poliisin menettelystä mielenosoituksen yhteydessä tehdään lukuisia kanteluita, asiakokonaisuus voi olla tarkoituksenmukaista tutkia omana aloitteena, johon voidaan poimia eri kanteluista kaikki asian tutkinnan kannalta relevantit tapahtumat, väitteet ja kysymykset.

Omien aloitteita otetaan lukumääräisesti vähän, vuosittain alle 100, mutta niiden merkitys on määräänsä suurempi. Omat aloitteet ovat hyvin tuloksellisia, sillä keskimäärin noin 70 % niistä johtaa oikeusasiamiehen toimenpiteisiin.

Terveydenhuollon laillisuusvalvonta

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkastelee puheenvuorossaan oikeusasiamiehen terveydenhuoltoon kohdistuvaa valvontaa. Oikeusasiamies valvoo julkista terveydenhuoltoa, mutta myös yksityisiä terveydenhuollon toimijoita silloin kun ne hoitavat julkista tehtävää.

Saapuneiden kantelujen määrän perusteella terveydenhuolto on useiden vuosien ajan ollut yksi suurimmista asiaryhmistä oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa. Kantelut koskevat yleensä hoitoon pääsyä, oikeutta hyvään hoitoon ja kohteluun, tiedonsaantioikeutta sekä pyyntöihin, tiedusteluihin ja muistutuksiin vastaamista.

Laillisuusvalvonnan näkökulmasta potilaan hyvä hoito edellyttää lääketieteellisen asianmukaisuuden lisäksi kuitenkin aina myös potilaan perusoikeuksien toteutumista ja muun lainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämistä. Oikeusasiamies valvoo erityisesti potilaan itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden suojan toteutumista, potilaiden oloja ja kohtelua sekä heidän perusoikeuksiensa toteutumista myös selvittämällä, miten potilaita neuvotaan, miten heille tiedotetaan heidän oikeuksistaan ja miten heidän omaisensa ja läheisensä otetaan huomioon, tilojen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä niiden käyttöastetta ja mahdollista ylikuormitusta, henkilöstövoimavaroja ja hoitohenkilökunnan läsnäoloa.

Koska oikeusasiamiehen valvonta on laillisuusvalvontaa, ei oikeusasiamies ota kantaa lääketieteellisiin tai hammaslääketieteellisiin seikkoihin. Silloin kun menettelyn lainmukaisuuden arviointi edellyttää lääketieteellistä asiantuntemusta, oikeusasiamies yleensä pyytää lausuntoa aluehallintovirastolta tai Valviralta. Tarkastuksilla oikeusasiamies voi käyttää myös ulkopuolisia terveydenhuollon asiantuntijoita.

Oikeusasiamiehen kertomukseen sisältyy lista terveyspalvelujen saatavuuden ja lainsäädännön puutteista. Lainsäädännössä havaitsemiensa puutteiden korjaamiseksi oikeusasiamies on tehnyt esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi ministeriölle.

Oikeusasiamies on tehnyt selvissä tapauksissa hyvitysesityksiä. Lähtökohtana hyvitysesityksille on ollut, että perus- ja ihmisoikeutena turvattu oikeus riittäviin laadukkaisiin terveyspalveluihin ei ole toteutunut. Yleensä esitykset ovat koskeneet erityisesti hoidon saatavuutta tai sen laatua.

Julkisella tehtävällä merkittävä oikeudellinen merkitys

Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja käsittelee puheenvuorossaan oikeusasiamiehen valvontavaltaa määrittävää julkisen tehtävän käsitettä ja sen suhdetta perustuslain sääntelyyn julkisen hallintotehtävän antamisesta muun kuin viranomaisen hoidettavaksi. Oikeusasiamies on toimintansa alusta saakka vuodesta 1920 valvonut viranomaisia; julkista tehtävää hoitavia vasta vuodesta 1991. Käsitettä ei ole laissa määritelty, vaan se saa sisältönsä oikeusasiamiehen tulkinnoista. Vuodesta 2000 perustuslaissa ollut julkisen hallintotehtävän käsite taas saa sisältöä etenkin lainvalmistelussa ja perustuslakivaliokunnan tulkinnoista.

Molemmat käsitteet kytkeytyvät viranomaistehtävien antamiseen yksityisten hoidettavaksi. Tätä käytetään nykyisin varsin laajasti erilaisten viranomaisen järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamisessa ja palveluiden tuottamisessa. Oikeusasiamies valvoo myös tällaisia yksityisiä toimijoita, joten valvottavien piiriä on jatkuvasti uudelleenarvioitava.

Julkinen tehtävä ja julkinen hallintotehtävä ovat käsitteinä tulkinnanvaraisia paitsi itsessään myös suhteessa toisiinsa, eikä niitä lainsäädännössäkään aina selvästi eroteta toisistaan. Eron hahmottaminen on kuitenkin tärkeää, koska käsitteillä on omat tarkoituksensa, ja hallinnon yleislakeja, kuten hallintolakia ja kielilakia, sovelletaan yksityisiin vain niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Julkinen tehtävä onkin käsitteenä laajempi kuin julkinen hallintotehtävä. Siten oikeusasiamiehen valvontavalta kattaa sellaisiakin tehtäviä, joita ei voida pitää julkisina hallintotehtävinä, kuten Postin yleispalveluvelvoite ja Yleisradion julkisen palvelun velvoite.

Toiminnan harjoittajan on tärkeää tiedostaa roolinsa vähintäänkin julkisen hallintotehtävän hoitajana ja siitä seuraavat velvoitteet. Siksi lainvalmistelussa ja lakeja säädettäessä julkiset hallintotehtävät – ja tarvittaessa julkiset tehtävät – on tärkeää tunnistaa, arvioida ja osoittaa.

Oikeusasiamiehen kertomus on julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivuilla.

Lisätietoja antaa hallintoasessori Astrid Geisor-Goman, puh. 09 432 3391.