Oikeusasiamies kiirehtii asianomistajien aseman parantamista ns. Vastaamo-asian perusteella

Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläinen on antanut päätöksen kanteluun, jossa arvosteltiin sitä, että syyttäjä ei pitänyt Vastaamon potilastietokantaan rekisteröityjä henkilöitä asianomistajina Vastaamon toimintaan liittyneessä epäillyssä tietosuojarikoksessa.

OA katsoo, että asianomistaja-asema syytteessä tarkoitetussa tietosuojarikoksessa on ollut tulkinnanvarainen, ja niin syyttäjän kuin kantelijan näkemyksen tueksi on mahdollista esittää oikeudellisia perusteita. Asiakokonaisuus huomioon ottaen OA katsoo, että syyttäjä on voinut harkintavaltansa rajoissa päätyä omaksumansa tulkinnan mukaisesti siihen, että potentiaalisia asianomistajia ei ole ollut perusteltua alkaa kuulemaan puheena olevan asian tutkinnassa. OA toteaa lisäksi, että asianomistajat oli sittemmin kuultu toiseen kokonaisuuteen, jossa on kysymys potilastietokannassa olevien henkilöiden potilastietojen levittämisestä ja heihin kohdistuneista kiristyksistä ja niiden yrityksistä.

Tulkinnanvaraisissa tilanteissa asianomistajien oikeudet olisi turvattava

Esitutkintaviranomainen tai syyttäjä ei voi – kuten ei oikeusasiamieskään – päättää oikeudellisesti sitovasti siitä, keitä on pidettävä jonkin tietyn epäillyn rikoksen asianomistajina, vaan siitä päättää viime kädessä tuomioistuin. Tämän vuoksi olisi OA:n mukaan perusteltua, että asianomistaja-aseman ollessa epäselvä tai tulkinnanvarainen, rikosprosessissa potentiaalisille asianomistajille annettaisiin mahdollisuus tulla kuulluksi esitutkinnassa ja asian edetessä syytteeseen osallistua oikeudenkäyntiin.

Jos potentiaalisia asianomistajia olisi ollut vähäinen määrä, heidän kuulemisensa olisi ollut nopeasti toteutettavissa. Kun tässä tapauksessa potentiaalisia asianomistajia on kuitenkin ollut yli 33.000, niin toimintatavan valinnalla on ollut prosessitalouden ja syyteoikeuden vanhentumisajan kulumisen kannalta erittäin suuri merkitys. Tietosuojarikoksesta säädetty ankarin rangaistus on yksi vuosi vankeutta, jolloin syyteoikeus vanhentuu kahdessa vuodessa. Syyttäjän haastehakemus oli päivätty vain kuukausi ennen syyteoikeuden vanhentumista.

OA pitää epätyydyttävänä, jos tällaisten syiden takia asianomistajien oikeuksia rikosprosessissa ei voida toteuttaa. Toisaalta voimassa olevassa rikosprosessilainsäädännössä ei ole varauduttu puheena olevan kaltaisiin rikosasioihin, joissa asianomistajia voi olla valtava määrä.

Lain kehittämisen tarve tunnistettu

Oikeusministeriön asettamassa Oikeuslaitostyöryhmässä on kuitenkin tunnistettu tähän liittyvät tarpeet. OA viittaa yhteen työryhmän alustavaan toimenpide-ehdotukseen, jossa ehdotetaan selvitettäväksi mahdollisuutta toteuttaa asianomistajien oikeusturvasta huolehtiminen julkisasiamiesjärjestelmän avulla ja korvaamalla asianomistajille lähetettävät ilmoitukset julkisilla kuulutuksilla, kun epäilty rikos on kohdistunut hyvin suureen määrään asianomistajia. Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2027.
Ehdotukseen viitaten OA esittää oikeusministeriön harkittavaksi, olisiko ehdotusta mahdollista ottaa erikseen ja kiireellisemmin selvitettäväksi ja valmisteltavaksi. OA pitää ilmeisenä, että ehdotuksessa tarkoitettujen esimerkiksi tietoverkko- ja kyberrikosten määrä tulee nopeasti kasvamaan ja aiheuttamaan vaikeita ongelmia niin asianomistajien oikeusturvan kuin rikosprosessin viranomaisten työmäärän kannalta.

OA pyytää oikeusministeriötä ilmoittamaan mahdollisista toimenpiteistään 28.2.2025 mennessä.

Ratkaisu EOAK/2261/2023 on julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivuilla osoitteessa www.oikeusasiamies.fi

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Mikko Eteläpää, p. 09 432 3359.