EU:n virallisia kieliä kohdellaan eri tavoin standardien julkaisemisessa

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on ottanut kantaa rakennusalan eurooppalaisten yhdenmukaistettujen standardien kieleen ja saatavuuteen. Hän pitää ongelmallisena sitä, että näitä standardeja ei julkaista muiden säädösten tapaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä eli ei myöskään suomeksi ja ruotsiksi. Standardit kuitenkin velvoittavat rakennusalalla toimivia sen jälkeen, kun niiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

EU:n lainsäädännöllisiin valintoihin oikeusasiamies ei voi puuttua. Jääskeläinen painottaa kuitenkin sitä, että julkisen vallan tulee huolehtia kansallisesti siitä, että standardien velvoittamat tahot saavat Suomessa riittävästi tietoa näiden standardien sisällöstä Suomen molemmilla kansalliskielillä. Tämä on tärkeää, jotta rakennusalalla oikeusturva toteutuisi yhdenvertaisesti eivätkä kielelliset tekijät tosiasiallisesti muodostuisi esimerkiksi laillisen elinkeinon esteiksi.

Standardit ovat rakennusalalla toimiville tärkeitä

Kesällä voimaan tullut EU:n rakennustuoteasetus edellyttää, että rakennustuote täyttää sitä koskevan yhdenmukaistetun standardin vaatimukset. Standardi määrittää, millaisia toimenpiteitä valmistajalta edellytetään. Valmistajan on kiinnitettävä tuotteeseen CE-merkintä, joka osoittaa sen olevan kyseisen standardin mukainen. CE­merkintä puolestaan on edellytys tuotteen markkinoille saattamiseksi.

Yhdenmukaistetut standardit ovat siten tuhansille rakennusalalla toimiville merkittäviä normeja. Niillä on suuri merkitys tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Niiden merkitystä korostaa se, että CE-merkintää ei haeta miltään viranomaiselta, vaan rakennustuotteen valmistajan on itse huolehdittava ja selvitettävä, että tuote täyttää kulloisenkin standardin vaatimukset.

Tekijänoikeudet estävät standardien vapaan saatavuuden

Suomessa standardisointijärjestö SFS ry yhteistyökumppaneineen aikoo kääntää suurimman osan nyt esillä olevista standardeista, ja ainakin osaksi tämä työ rahoitetaan valtionavustuksin. Tilanne on siten Suomessa pitkälti korjautumassa.

Viranomaiset eivät kuitenkaan voi julkaista näitä käännettyjä standardeja yleisessä tietover-kossa ilmaiseksi siten kuin kansallisia säädöksiä, vaan ne tulee ostaa SFS:ltä. Tämä johtuu standardisointijärjestöjen tekijänoikeuksista.

Vaikka standardeihin on mahdollista perehtyä vapaasti tietyissä kirjastoissa ja niitä voi myös lainata, oikeusasiamies pitää esillä olevien standardien kaltaisten sitovien normien näin rajattua saatavilla oloa kansallisesta perusoikeusnäkökulmasta hyvin ongelmallisena.

Julkisen vallan tulee pyrkiä tehostamaan oikeusturvaa

Oikeusasiamies esittää rakennusalasta vastaavan ympäristöministeriön ja standardisoinnista vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön harkittavaksi kansallisia ja EU:n tason toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Kyse on rakennusalalla toimivien tahojen perusoikeuksien turvaamisesta kansallisella tasolla nykyistä tehokkaammin. Kyse on myös EU:n eri jäsenvaltiossa toimivien rakennusalan toimijoiden keskinäisestä yhdenvertaisuudesta.

Asialla on yleisempääkin merkitystä, koska EU-lainsäädännössä standardien merkitys on kasvanut ja näköpiirissä on, että niiden merkitys edelleen kasvaa. Muun muassa tästä syystä oikeusasiamies on saattanut asian myös Euroopan oikeusasiamiehen tietoon.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös dnrot 962/4/12 ja 4779/4/12 on julkaistu kokonaisuudessaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi

Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja, puhelin 09 4321.