1.11.2007

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo, että ylioppilaita ei voida jakaa opiskelijavalinnoissa eri ryhmiin eikä heihin voida soveltaa erilaisia valintaperusteita. Yliopistojen nykyinen uusia ylioppilaita suosiva käytäntö opiskelijavalinnoissa ei ole yliopistolain vaatimusten mukainen.

Yliopistot ovat yleensä jakaneet yliopistoon pyrkivät ylioppilaat eri ryhmiin sen mukaan, milloin hakijat ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon. Nuoremmat hakijat ovat saaneet pisteitä ylioppilastutkinnon arvosanoista ja valintakokeesta (yhteispisteryhmä), kun taas vanhemmat hakijat on valittu pelkästään valintakokeiden perusteella (valintakoeryhmä). Apulaisoikeusasiamies huomauttaa, että lain mukaan hakijoita voidaan jakaa ryhmiin vain erilaisen koulutustaustan perusteella. Hän pitää selvänä, että eri vuosina suoritettuja ylioppilastutkintoja ei voida pitää "erilaisena koulutustaustana".

Yliopistot ovat yleensä antaneet uusille ylioppilaille myös lisäpisteitä opiskelijavalinnoissa. Opetusministeriön ohjeen mukaan uutena ylioppilaana pidetään hakuvuoden keväällä tai edellisen vuoden syksyllä ylioppilastutkinnon suorittaneita. Yliopistolain mukaan samaan valintaryhmään kuuluviin hakijoihin on kuitenkin sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä on vaikea nähdä, että uusille ylioppilaille annettavissa lisäpisteissä olisi kysymys muusta kuin erilaisten valintaperusteiden soveltamisesta uusiin ja vanhoihin ylioppilaisiin, joiden siis tulee kuulua samaan valintaryhmään.

Apulaisoikeusasiamiehen tutkittavana on ollut kantelut Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan opiskelijavalinnoista vuonna 2005 ja sen jälkeen. Myös muissa yliopistoissa ja tiedekunnissa on muodostunut varsin yleiseksi käytännöksi ylioppilaiden jakaminen eri ryhmiin ja uusien ylioppilaiden suosiminen lähtö- ja/tai lisäpisteillä.

Käytäntö johtuu ilmeisesti siitä, että ennen 1.8.2005 voimaan tullutta yliopistolain muutosta lakia tulkittiin niin, että hakijat voitiin jakaa erillisiin ryhmiin paitsi erilaisen koulutustaustan perusteella, myös "muusta siihen verrattavasta perustellusta syystä". Kun lakia muutettiin, eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin vaati nimenomaisesti poistettavaksi tämän mahdollisuuden, koska sitä ei voitu sovittaa yhteen perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen kanssa. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vaikuttaa siltä, että yliopistot ja opetusministeriö eivät ole täysin tiedostaneet lainmuutoksen merkitystä.

Koulutuspoliittiset tavoitteet ja yliopistojen tulosohjaus

Koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaan yliopistojen opintoaikoja nopeutetaan ja siirtymisaikaa toiselta asteelta korkeakoulutukseen lyhennetään opiskelijavalintajärjestelmää kehittämällä. Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2008 vähintään 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Yliopistojen tulossopimuksissa oli tavoitteeksi asetettu, että tulossopimuskauden 2004 - 2006 loppuun mennessä vähintään 50 % uusista opiskelijoista on saman vuoden ylioppilaita.

Oikeusasiamiehen tehtävänä ei ole ottaa kantaa koulutuspoliittisiin tavoitteisiin eikä puuttua yliopistoille kuuluvan opiskelijavalinnan perusteisiin sinänsä. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä uusien opiskelijoiden ikärakenteen nuorentaminen lähtöpiste- ja lisäpistejärjestelmän kautta on kuitenkin osoittautunut varsin ongelmalliseksi hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Jääskeläinen pitää ongelmallisena myös sitä, jos yliopistot joutuvat opetusministeriön asettamien tulostavoitteiden saavuttamiseksi noudattamaan sellaisia valintamenettelyjä, jotka loukkaavat opiskelijoiden yliopistolaissa edellytettyä yhdenvertaisuutta.

Apulaisoikeusasiamies on pyytänyt opetusministeriötä saattamaan hänen päätöksensä kaikille yliopistoille tiedoksi ja otettavaksi huomioon opiskelijavalintoja kehitettäessä. Jääskeläinen toteaa, että jos yliopistolain nykyinen sääntely ei sovellu yleisiin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin, opetusministeriön tulisi valmistella esitys lain muuttamiseksi ja saattaa siten muutostarpeet ja niiden hyväksyttävyys eduskunnan arvioitaviksi. Hän on pyytänyt opetusministeriötä ilmoittamaan 31.3.2008 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut aihetta.

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Jorma Kuopus puh. (09) 432 3385.

Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös dnro 1348/4/05 kokonaisuudessaan.