Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus vaarantumassa

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pelkää, että oikeusministeriössä valmisteltavana oleva syyteneuvottelujärjestelmä loukkaa yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta niin, että yleinen luottamus rikosoikeudelliseen järjestelmään vaarantuu.

Ehdotetussa järjestelmässä syyttäjä ja rikoksesta epäilty neuvottelevat rikosasian lopputuloksesta, jonka tuomioistuin vahvistaa. Syyttäjällä on kauppatavarana rangaistuksen ankaruus ja epäillyllä rikoksen tunnustaminen. Neuvottelun tuloksena määrättävä rangaistus olisi jopa kolmanneksen normaalia rangaistusta lievempi.

Yhdenvertaisuus uhattuna

Rangaistuksen ankaruuden tulee olla yhdenvertaisesti ja ennustettavasti oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen moitittavuuteen ja tekijän syyllisyyteen, toteaa oikeusasiamies.

Syyteneuvottelujärjestelmässä rangaistuksen ankaruus määräytyisi kuitenkin osittain neuvottelun perusteella eikä vain rikoksen moitittavuuden ja tekijän syyllisyyden perusteella. Tämän vuoksi samanlaisista rikoksista voitaisiin määrätä erilaiset rangaistukset osittain sattumanvaraisin perustein.

Monenlaiset seikat vaikuttaisivat Jääskeläisen mukaan siihen, minkälaisen sopimuksen syyttäjä on valmis tekemään. Koska järjestelmällä pyrittäisiin säästämään viranomaisten voimavaroja, syyttäjän neuvotteluhalukkuuteen vaikuttaisi etenkin se, kuinka vaikeasti selvitettävä rikos on kyseessä ja kuinka ruuhkautuneita rikosprosessin viranomaiset sattuvat tiettynä ajankohtana tai tietyllä alueella olemaan.

Yhdenvertaisuusongelmia lisäisi se, että kaikille epäillyille ei annettaisi mahdollisuutta syyteneuvotteluun ja sen tarjoamaan rangaistuksen lievennykseen. Jo pelkästään se, että rikoksen asianomistaja ei anna suostumustaan neuvotteluun, sulkisi pois mahdollisuuden käyttää sitä. Todennäköisesti syyteneuvottelu tarjoaisi etuja etenkin taitaville talousrikollisille.

Oikeusturvauhkia

Syyteneuvottelujärjestelmä johtaisi siihen, että esitutkinnasta tulisi tunnustamishakuista. Tähän liittyy monenlaisia oikeusturvauhkia, katsoo oikeusasiamies.

Työryhmä ei ole ehdottanut sääntelyä neuvotteluiden kulusta ja ehdoista eikä se ole pohtinut niitä moninaisia tekijöitä, joiden johdosta syyteneuvottelujärjestelmä on omiaan tuottamaan epäjohdonmukaisia, sattumanvaraisia ja joskus vääriä tuloksia.

Jääskeläinen katsoo myös, että syyteneuvottelujärjestelmä heikentäisi oikeudenkäynnin julkisuuteen liittyvää kontrollia, ja se voisi heikentää rikosoikeudellisen järjestelmän legitimiteettiä. Syyttäjän ja syytetyn välisissä neuvotteluissa syntyneeseen sopimukseen perustuva tuomio ei herätä luottamusta samalla tavalla kuin tuomio, joka on annettu julkisen oikeudenkäyntimenettelyn jälkeen, jota yleisö on itse tai median välityksellä voinut seurata ja vakuuttua menettelyn asianmukaisuudesta ja ratkaisun oikeellisuudesta.

Peruuttamaton järjestelmämuutos?

Syyteneuvotteluihin siirtyminen muuttaisi rikosoikeudellisen järjestelmämme perusperiaatteita. Niin sanottuja klassisia oikeudenmukaisuusarvoja eli yhdenvertaisuutta, ennustettavuutta ja suhteellisuutta on pidetty erityisen tärkeinä juuri rikosoikeudessa, jossa valtion pakkovalta näyttäytyy ankarimmillaan.

Kaikki järjestelmään liittyvät ongelmat huomioon ottaen oikeusasiamies ei pidä hyväksyttävänä, että järjestelmä otettaisiin heti käyttöön lähes täydessä mitassa. Syyteneuvottelu olisi käytettävissä jopa rikoksissa, joista saattaa seurata kuuden vuoden vankeusrangaistus.

Oikeusasiamies pitää sinänsä perusteltuna, että rikoksen tunnustamiselle annetaan nykyistä suurempi merkitys rangaistuksen lieventämisen perusteena. Tunnustamista ei kuitenkaan pitäisi käyttää kaupanteon välineenä.