Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan mukaan esimerkiksi terveys-, sosiaali-, pankki- ja puoluekirjeiden avaaminen ja digitoiminen ei ole ongelmatonta. Apulaisoikeusasiamies pyytää liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston kannanottoa, jos postin digitointikokeilua aiotaan jatkaa.

Porvoon kokeilu

Itella Oyj käynnisti keväällä 2010 Porvoon Anttilan kylässä alueellisesti rajatun, vapaaehtoisen kokeilun. Kokeilussa haja-asutusalueen kirjeposti lähetettiin asiakkaille skannattuna sähköisessä muodossa.

Postinsaajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Itella Oyj toimitti tavalliset 1. ja 2. luokan kirjeet tytäryhtiölleen Itella Information Oy:lle. Tytäryhtiö avasi ja digitoi kirjeet, jos se oli mahdollista. Digitointi tapahtui tiloissa, joihin pääsy oli vain nimetyillä, salassapitosopimuksen allekirjoittaneilla työntekijöillä. Digitoinnin jälkeen kirjeet suljettiin ja lähettiin uudestaan postinsaajalle.

Kirjeet lähetettiin sähköisinä postinsaajan henkilökohtaiseen NetPosti-palveluun. Digitoinnin ulkopuolelle jätetyt lähetykset toimitettiin normaalisti postissa. Niitä olivat muun muassa joukkokirjeet, kokonsa puolesta soveltumattomat kirjeet ja lehdet.

Digitointikokeilulla puututtiin kirjesalaisuuteen

Perustuslaki turvaa jokaiselle luottamuksellisen viestinnän suojan ulkopuolisiin nähden. Kirjesalaisuus kuuluu sekä kirjeen lähettäjälle että vastaanottajalle. Koska suljettu kirjelähetys avattiin postin kuljetusprosessin aikana digitoimista varten, kokeilu merkitsi tähän perusoikeuteen puuttumista.

Kokeilu perustui postipalvelulain säännökseen, jonka mukaan postinsaaja voi sopia postiyrityksen kanssa poikkeavista jakelujärjestelyistä. Kokeilussa saaja teki sopimuksen kirjelähetysten lähettämisestä postin tytäryhtiölle, jolle samalla annettiin suostumus kirjeiden avaamiseen ja digitointiin.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kokeilu ei ollut suoranaisesti lainvastainen. Se perustui yleisluontoiseen sääntelyyn ja toisaalta muulle taholle kuin postiyritykselle annettuun suostumukseen. Voidaan kuitenkin kysyä, käytettiinkö erityisjärjestelyä vain keinona kiertää postiyritykselle asetettu ehdoton avaamiskielto.

Suostumuksen kokeiluun tulee olla aito

Kokeilussa ei ollut mahdollista rajoittaa digitoitavia kirjelähetyksiä esimerkiksi lähettäjän perusteella. Siten digitoinnin kohde oli ennalta määrittelemätön ja asiakkaan näkökulmasta myös ennalta arvaamaton. Lähettäjä taas ei missään vaiheessa saanut tietää, että hänen lähettämänsä posti mahdollisesti avataan kesken sen välittämisprosessin.

Näin ollen esimerkiksi arkaluontoisia tietoja sisältäneet terveyden- ja sosiaalihuollon kirjeet tai poliittisten järjestöjen kirjeet ovat voineet kuulua avaamisen ja digitoinnin piiriin.

Kokeiluun osallistuneille kerrottiin ennakkoon, että digitointi koskee kaikkea kirjepostia. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan oli kuitenkin epävarmaa, olivatko kokeiluun osallistuneet henkilöt aidosti mieltäneet, että suostumus avaamiseen voi koskea hyvinkin arkaluontoista postia.

Vaikka ennen sopimuksen tekemistä kerrottiin myös pankkien kirjeiden digitoinnista, tämä nousi kokeilun aikana huolenaiheeksi ja siitä päätettiin luopua. Ongelmallisinta oli maksukortteja, tunnuslukuja ja/tai verkkopankkitunnuksia sisältävien lähetysten avaaminen.

Kokeilusta myös hyötyjä

Postinsaajat myös hyötyivät kokeilusta. Perinteisen ja sähköisen postinjakelun yhdistelmällä on mahdollista edistää postinsaajien tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi silloin, kun alue kuuluu postilain mukaisen harvemman jakeluvelvoitteen piiriin, palvelutaso paranee.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja päätös 12.6.2012, dnro 1207/2/10kokonaisuudessaan.

Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja puh. (09) 4321.