Kahdelle poliisilaitokselle moitteita

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja arvostelee kahdessa päätöksessään poliisia osallistumisesta esteellisenä rikosepäilyjen selvittelyyn.

Pirkanmaan poliisilaitoksen huumausainerikostutkintaa johtava rikoskomisario oli osallistunut läheisen ystävänsä huumerikosepäilyn alustavaan selvittelyyn. Silloiselle Tampereen poliisilaitokselle oli tullut vuoden ajan vihjetietoja asiasta ennen kuin rikoskomisario oli ottanut esteellisyyden esille esimiehensä kanssa. Esimies oli katsonut - kuten kaikki asiassa kuullut - että rikoskomisario ei voinut ystävyyssuhteen takia toimia tutkinnanjohtajana esitutkinnassa, joka tämän jälkeen aloitettiin.

Sisäasianministeriön poliisiosasto oli selvittänyt esitutkinnan tapahtumia uutisoinnin perusteella, mutta apulaisoikeusasiamies katsoi aiheelliseksi omasta aloitteestaan selvittää tarkemmin poliisin menettelyä muiltakin osin.

Pajuojan mukaan vihjetietojen arviointi olisi alusta lähtien tullut ohjata jollekulle muulle. Hän pitää ongelmallisena myös sitä, että rikoskomisario oli keskustellut asian esitutkinnasta muun muassa tutkinnanjohtajan kanssa ja tehnyt siihen liittyvissä esitutkinnoissa pakkokeinopäätöksiä ja että hän oli muutamaa vuotta myöhemmin toiminut tutkinnanjohtajana rikosasioissa, jotka läheisesti liittyivät ystävän uusiin rikoksiin.

Toisessa tapauksessa Jokilaaksojen poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja oli selvittänyt oman poikansa mahdollista osuutta tutkittavanaan olleeseen rattijuopumustapaukseen. Hän oli itse selvittänyt asiaa pojaltaan ja paikalla olleelta poliisimieheltä ja päätynyt siihen, ettei hänen poikansa ollut menetellyt väärin. Apulaisoikeusasiamies tutki tapausta kantelun perusteella.

Pajuoja katsoo, että tutkinnanjohtajan olisi tullut vetäytyä tutkinnasta viimeistään silloin, kun hän piti aiheellisena selvitellä poikansa osuutta tapahtumiin. Hän ei voinut itse päättää tai tutkinnanjohtajana hyväksyä muiden päätelmää siitä, ettei hänen poikansa ollut osallinen asiassa.

Kummankaan tapauksen esitutkinnoissa ei sinänsä tullut ilmi puutteita. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä esteellisyyttä arvioitaessa, toteaa Pajuoja.

Puolueettomuuden on oltava uskottavaa myös ulospäin

Esteellisyyssääntelyllä pyritään jo ennalta estämään epäilyksille herkät asetelmat asiaa käsittelevän virkamiehen ja asian tai asianosaisen välillä ja näin vahvistamaan luottamusta virkatoiminnan puolueettomuuteen, toteaa Pajuoja.

Pelkkä tosiasiallinen puolueettomuus ei riitä. Tärkeää on myös, miltä tutkintajärjestelyt näyttävät ulkopuolisen silmin. Tässä arvioinnissa virkamiesten omat käsitykset puolueettomuudestaan tai esteellisen henkilön muodollinen vetäytyminen asian käsittelystä eivät ole ratkaisevia.

Apulaisoikeusasiamies pitää ongelmallisena sitä, että poliisimiehen esteellisyydestä ei ole yleistä säännöstä. Hän saattoi havaintonsa sisäasiainministeriön tietoon mahdollisia toimenpiteitä varten.

Päätökset dnro 609/2/10 (Pirkanmaa)ja dnro 3821/4/10 (Jokilaaksot) kokonaisuudessaan.
Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Juha Haapamäki, puh. 09-4321 (eduskunnan vaihde).