Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja näkee epäkohtia siinä, miten laskuvarjojääkärien hyppykelpoisuutta arvioidaan Utin Jääkärirykmentissä.

Laskuvarjojääkärit ovat itse vastuussa siitä, että he ovat hyppykelpoisia. Hyppykelpoisuuden lääketieteellinen arviointi on kuitenkin heikosti järjestetty. Terveysasemalta on puuttunut oma lääkäri, lääkärit ovat vaihtuneet ja joidenkin lääkäreiden tietämys sotilaslaskuvarjohyppytoiminnan erityispiirteistä on saattanut olla puutteellista.

Varusmiehen hyppykelpoisuus olisi pitänyt selvittää selkäkipujen jatkuessa

Oikeusasiamiehelle kanteli varusmies, joka arveli saaneensa pysyvän selkävamman suorittaessaan asepalvelusta Jääkärirykmentissä Utissa. Hän oli käynyt jatkuvien selkäkipujen vuoksi neljän kuukauden aikana useita kertoja rykmentin terveysasemalla sairaanhoitajan ja kolmen eri lääkärin vastaanotolla. Vasta kolmas lääkäri lähetti hänet röntgentutkimukseen varusmiespalveluksen lopulla.

Röntgentutkimuksen tuloksesta, nikamansiirtymästä, varusmiehelle kertoi neljäs lääkäri, jolla ei ollut vielä itsenäistä ammatinharjoittamisoikeutta. Lähettämättä varusmiestä ortopedille tai edes konsultoimatta ortopedia lääkäri katsoi varusmiehen hyppykelpoiseksi eikä asettanut hyppyrajoituksia.

Apulaisoikeusasiamies toteaa, että varusmiehen pitkittyneen selkäkivun syy olisi ollut perusteltua selvittää jo aikaisemmin röntgentutkimuksella. Röntgenlöydöksen jälkeen olisi ollut aiheellista saada ortopedin kannanotto hyppykelpoisuuteen. Laskuvarjohyppytoiminnan erityispiirteet olisi pitänyt ottaa paremmin huomioon harkinnassa.

"Laskuvarjojääkärit jättävät hyppäämättä vain, jos lääkäri kieltää."

Kantelija arvostelee myös suhtautumista sairauspoissaoloihin. Useat poissaolot johtavat koulutuksen keskeytymiseen, mikä heijastuu henkilöstön asenteisiin. Kantelijalle tuli paineita osallistua Cooper-testiin, vaikka lääkäri oli sen häneltä kieltänyt.

Terveystarkastus jäi tekemättä virkasuhteen alussa

Pian kotiutumisensa jälkeen kantelija värväytyi Uttiin sopimussotilaaksi. Ilmavoimien Esikunnan pysyväisohjeen mukaan sotilashenkilöstölle tulee tehdä terveystarkastus kuukauden sisällä siitä, kun virkasuhde on alkanut. Terveystarkastuksen tekee ilmailulääkäri tai muu sotilaslaskuvarjohyppäämiseen perehtynyt puolustusvoimien lääkäri. Esimiehen tehtävä on ohjata uusi työntekijä alkutarkastukseen.

Utissa on ollut käytäntönä, että alkutarkastuksen tekee terveydenhoitaja silloin, kun kotiuttamistarkastuksesta on kulunut vain vähän aikaa. Tämä on vastoin pysyväisohjetta. Kantelijalle ei jostain syystä tehty edes terveydenhoitajan tarkastusta.

Alkutarkastuksen laiminlyönnin johdosta kantelija ehti ottaa osaa hyppytoimintaan puoli vuotta, vaikka hänellä ei ollut todistusta hyppykelpoisuudestaan. Sääntöjen mukaan hyppääminen on kielletty, jos ei ole esittänyt esimiehelleen lääkärinlausuntoa hyppykelpoisuudestaan.

Kun ilmailulääkäri vihdoin tutki kantelijan, hän totesi tämän vain osittain hyppykelpoiseksi ja asetti hänelle hyppyrajoituksen. Kuukauden kuluttua ilmailulääkäri arvioi, että kantelija ei ollut lainkaan hyppykelpoinen, ja lähetti hänet ortopedille.

Puutteita terveysaseman potilasasiakirjamerkinnöissä

Kantelun tutkinnassa kävi ilmi, että kantelijan potilasasiakirjoissa oli puutteita. Tämä on vastoin potilaslakia ja asetusta potilasasiakirjojen laatimisesta.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu dnro 646/4/08 kokonaisuudessaan.

Lisätietoja antaa oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen, puh. (09) 432 3341.