Vammaisten henkilöiden oikeudet

Eduskunnan oikeusasiamies on yhdessä Ihmisoikeuskeskuksen ja sen ihmisoikeusvaltuuskunnan kanssa riippumaton kansallinen rakenne, jonka tehtävänä on YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanon edistäminen, suojelu ja seuranta (yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukainen tehtävä). Tästä uudesta erityistehtävästä säädetään laissa eduskunnan oikeusasiamiehestä (19 f §). Se on ensimmäinen Suomen kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle yhteisesti osoitettu lakisääteinen tehtävä. Suomi ratifioi vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ja yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan 11.5.2016 ja ne tulivat voimaan 10.6.2016.


Vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 3 kohdan mukaan sopimusosapuolien on osallistettava vammaissopimuksen toimeenpanon seurantaan vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt. Tätä tarkoitusta varten Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan alaisuuteen on perustettu pysyvä vammaisjaosto: vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea.

Oikeusasiamies suojelee, edistää ja seuraa yleissopimuksen täytäntöönpanoa oman toimivaltansa puitteissa. Oikeusasiamiehen tehtävänä on julkisen vallankäytön lainmukaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta (suojelu). Oikeusasiamies myös edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta toteutuu suurelta osin kanteluiden, omien aloitteiden ja tarkastuskäyntien kautta.

Oikeusasiamies on YK:n kidutusten vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukainen kansallinen valvontaelin (OPCAT). Tätä tehtävää hoitaessaan oikeusasiamies voi käyttää apunaan nimeämiään asiantuntijoita, kuten vammaisia henkilöitä, joilla on kansallisen valvontaelimen tarkastustehtävän kannalta merkityksellistä asiantuntemusta.

Ihmisoikeuskeskuksen tehtäviin kuuluu perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen ja seuranta muun muassa laatimalla selvityksiä ja tutkimuksia perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Ihmisoikeuskeskuksen toimivalta ei ole rajattu yksistään viranomaistoimintaan, vaan edistäminen ja seuranta ulottuvat myös yksityisiin toimijoihin

Vammaisyleissopimus

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Syrjintäkielto, esteettömyys ja saavutettavuus ovat yleissopimuksen johtavia periaatteita. Yleissopimuksessa korostetaan vammaisten henkilöiden oikeutta osallistua itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.


Yleissopimuksessa määritellään, ketkä kuuluvat vammaisiin henkilöihin. Vammaisuuden määrittelyssä on keskeistä henkilön toimintakyvyn suhde ympäristöön. Vammaisuuden kuvaamisen lähtökohtana on henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan eikä lääketieteellinen diagnoosipohjainen määrittely.

Oikeusasiamies on havainnut muun muassa seuraavia ongelmia vammaisen henkilöiden oikeuksien toteutumisessa toistuvasti:

  • ongelmat perusoikeuksien rajoittamisessa kehitysvammaisten erityishuollossa
  • puutteet palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien laatimisessa
  • vammaispalvelujen soveltamiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja soveltamisohjeet saattavat rajoittaa lakisääteisten palvelujen saamista 
  • viivästykset ja menettelyvirheet päätöksenteossa ja asian käsittelyssä
  • puutteet toimitilojen esteettömyydessä sekä asioinnin saavutettavuudessa ja mukautustoimien toteuttamisessa