Ratkaisut ja tiedotteet

Uusimmat tiedotteet Uusimmat tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

Vakavissa rikoksissa on hyvin arveluttavaa päättää jättää syyttämättä syyntakeettomuuden perusteella

Apulaisoikeusasiamies huolissaan syyttäjien syyteharkinnasta


30.3.2004

Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio pitää hyvin arveluttavina päätöksiä, joissa syyttäjä päättää jättää syyttämättä vakavasta rikoksesta tekijän syyntakeettomuuden perusteella. Hän muistuttaa siitä, että vakavissa rikoksissa tarve rikosvastuun toteuttamiseen korostuu.

Rautio kiinnittää huomiota myös siihen, että syyntakeettomuuden arviointiin on syyteharkinnassa yleensä huomattavasti heikommat edellytykset kuin tuomioistuimessa, joka voi vielä tarvittaessa hankkia asiasta uutta selvitystä. Näiden seikkojen tulisi nostaa kynnystä tehdä syyttämättäjättämispäätös syyntakeettomuuden perusteella. Rautio pitää ylipäänsä arveluttavana syyttämättäjättämispäätöksen tekemistä syyntakeettomuuden perusteella muissa kuin suhteellisen lievissä rikoksissa. 

Apulaisoikeusasiamiehen kannanotto perustuu tapauksiin, jotka ovat tulleet ilmi hänen tarkastuksillaan. Ensimmäisessä tapauksessa Riihimäen kihlakunnansyyttäjä oli päättänyt jättää syyttämättä miestä, joka oli kahdesti ohjannut autonsa vastaantulevan liikenteen kaistalle. Ensimmäisellä kerralla vastaantulevan auton kuljettaja pystyi väistämään ja välttämään törmäyksen. Autojen kyljet kuitenkin osuivat toisiinsa. Toisella kerralla mies törmäsi vastaan tulleen pakettiauton etuosaan. Väistämistä yrittänyt vastaantuleva auto suistui katolleen ojaan. Sen kuljettaja ilmoitti esitutkinnassa vaativansa rangaistusta tapon yrityksestä.

Kihlakunnansyyttäjä oli perustellut syyttämättäjättämispäätöstään sillä, että kuljettajan teko voitiin sairauskertomushistorian perusteella nähdä itsemurhahakuisena. Syyttäjän näkemyksen mukaan kuljettaja ei ollut ymmärtänyt tekonsa tosiasiallista luonnetta ja hänen kykynsä säädellä omaa käytöstään oli alentunut.

Toisessa apulaisoikeusasiamies Raution tietoon tulleessa tapauksessa Orimattilan kihlakunnansyyttäjä oli päättänyt jättää kohtuuden nimissä syyttämättä miestä raiskauksen yrityksestä, koska epäillyn henkinen suorituskyky sekä kyky ymmärtää tekonsa oikeudenvastaisuus ja seuraukset olivat lääkärinlausunnon mukaan rajoittuneet.

Tapaukset herättivät apulaisoikeusasiamies Rautiossa epäilyn, että syyttäjien käytäntö ei ole yhtenäinen sellaisissa syyteharkintatilanteissa, joissa on olemassa tietoa tai jonkinlainen arvio epäillyn mahdollisesta syyntakeettomuudesta. Käytäntö ei myöskään näyttänyt olevan täysin valtakunnansyyttäjän ohjeen mukainen. Rautio otti sen vuoksi kyseiset asiat tarkemmin selvitettäviksi.

Syylliseksi epäillyn syyntakeisuuden arvioinnin on perinteisesti katsottu kuuluvan tuomioistuimelle. Valtakunnansyyttäjän vuonna 2000 antamissa ohjeissa katsottiin kuitenkin, että syyttäjällä on syyteharkinnassa mahdollisuus todeta tekijän olleen tekohetkellä ymmärrystä vailla ja jättää syyte sillä perusteella nostamatta.

Valtakunnansyyttäjä totesi lausunnossaan apulaisoikeusasiamiehelle, että näyttö syyttämättä jätetyn terveydentilasta ei auton kuljettajan kohdalla kuitenkaan ollut vahva ja että tapaus olisi ollut perustellumpaa viedä tuomioistuinkäsittelyyn. Valtakunnansyyttäjänvirasto onkin päättänyt ottaa asian uuteen syyteharkintaan. Samoin on tehty Orimattilan raiskausyritysasiassa.

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Eero Kallio, puh. (09) 432 3342.

Apulaisoikeusasiamiehen päätös dnro 2842/2/02 kokonaisuudessaan.