Ratkaisut ja tiedotteet

Uusimmat tiedotteet Uusimmat tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

Poliisi menetteli osin lainvastaisesti Smash ASEM -mielenosoituksen yhteydessä

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtiltä ratkaisu poliisin toiminnasta tehtyihin kanteluihin

28.11.2007


Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt katsoo kiinniottojen antavan eniten aihetta arvosteluun. Kahdessa tapauksessa hän antaa huomautuksen ylikonstaapelille ja poliisilaitokselle perusteettomasta kiinniotosta. Myös kiinniotettujen kohtelussa oli puutteita. Mielenosoituksen keskeyttäminen oli apulaisoikeusasiamiehen mukaan lainmukaista, mutta toteutetun eristämisen laajuus ja kesto olivat ongelmallisia.
 
Aasian ja Euroopan maiden huippukokousta (ASEM) vastaan järjestetty mielenosoitus oli lauantaina 9. syyskuuta 2006 Helsingissä. Oikeusasiamiehelle tehtiin yli 60 kantelua poliisin toiminnasta mielenosoituksen yhteydessä.

Apulaisoikeusasiamies toteaa, että poliisi oli menetellyt osin lainvastaisesti. Vaikka kysymys ei ole räikeistä tapauksista, hän korostaa, että jo perustuslain mukaan kaikessa virkatoiminnassa on tarkoin noudatettava lakia.

Lindstedt katsoo, että poliisi oli myös painottanut huomattavan paljon toiminnan tehokkuutta, jolloin paikalla olleiden henkilökohtaiselle vapaudelle annettiin osin varsin kevyt painoarvo. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta tällainen tulkinnallinen yksipuolisuus on ongelmallista. Perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien suoja vesittyy, jos näitä oikeuksia ei oteta asianmukaisen painavasti huomioon säännöksiä käytännössä tulkittaessa. 


Mielenosoituksen keskeyttäminen oli lainmukaista 

Poliisi oli ensiksi määrännyt, että mielenosoitus voidaan pitää vain Kiasman edustalla ja hetken kuluttua keskeyttänyt mielenosoituksen. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisilla oli ollut näihin päätöksiin riittävät perusteet mielenosoituksesta saatujen ennakkotietojen ja paikalla tehtyjen havaintojen perusteella varsinkin, kun mielenosoituksen järjestäjät olivat suhtautuneet vähintäänkin välinpitämättömästi siihen, säilyykö tapahtumassa järjestys ja tehdäänkö sen yhteydessä rikoksia. Kokoontumisvapaus ja mielenosoitusoikeus eivät ole rajoittamattomia. Perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat ainoastaan rauhanomaista mielenosoittamista.


Eristämisen laajuus ja kesto ongelmallisia

Mielenosoituksen keskeyttämispäätös oli siis lainmukainen. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisin toiminta sen jälkeen - muun muassa saartorengas Kiasmalla ja osin Mannerheimintien tyhjentämiseen liittyvät tapahtumat - herätti kuitenkin kysymyksen, olivatko näin monen henkilön oikeuksiin näin voimakkaasti ja pitkään puuttuneet toimenpiteet välttämättömiä.

Poliisin valitsema toimintatapa johti siihen, että esimerkiksi Kiasmalla eristyksen sisään jäi useaksi tunniksi paljon ilmeisen rauhanomaisesti käyttäytyneitä ihmisiä, joista suuri osa oli tullut paikalle vain seuraamaan mielenosoitusta. Vaikka Lindstedt ei katsonut poliisin menetelleen lainvastaisesti, hän kiinnitti toimintaa johtaneen Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen huomiota suhteellisuusperiaatteesta esittämiinsä näkökohtiin. Lisäksi hän arvosteli poliisia liian laajentavasta poliisilain tulkinnasta, jolla oli perusteltu eristyksestä poispäästettyjen henkilöiden tarkastamista.


Kiinniotot antoivat eniten aihetta arvosteluun

Apulaisoikeusasiamies antoi eräälle ylikonstaapelille huomautuksen, koska tämä oli klo 17.30:n aikaan päättänyt ottaa kaksi henkilöä säilöön vain sillä perusteella, että nämä olivat nauttineet alkoholia ja olleet osallistumassa mie-lenosoitukseen. Nämä seikat eivät selvästikään ole olleet lain mukaan riittäviä perusteita säilöönotolle.

Lisäksi näitä poliisilain nojalla kiinniotettuja henkilöitä oli säilytyssuojassa väärinkäsitysten tai tietokatkosten vuoksi luultu rikoksesta epäillyiksi, minkä vuoksi heidät oli päästetty vapaaksi vasta seuraavana iltapäivänä. Tätä ei voitu millään oikeudellisesti kestävällä tavalla perustella. Apulaisoikeusasiamies antoi tämän vuoksi huomautuksen poliisilaitokselle.

Kahden muun Kiasman edustalta kiinniotetun henkilön varsinainen kiinnioton määrääjä jäi tuntemattomaksi, eikä poliisi pystynyt osoittamaan laillisia edellytyksiä näille kiinniotoille. Lisäksi Lindstedt piti kyseenalaisena, oliko kol-men Kaivopihalta tapahtumien loppuvaiheessa kiinniotetun kantelijan kiinniotolle riittäviä perusteita.


Myös kiinniotettujen kohtelussa puutteita

Kiinniotetut oli kahlehdittu nippusiteillä linja-auton istuimeen. Pisimmillään kiinniotetut olivat joutuneet odottamaan linja-autossa kuljetusta putkaan ainakin yli kaksi tuntia.

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt arvosteli ensinnäkin sitä, että jotkut kiinniotetut olivat joutuneet tekemään tarpeitaan linja-auton lattialle kädet penkkiin kahlittuina rajavartiomiesten avustamana ja lukuisten muiden henkilöi-den läsnä ollessa. Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei tällainen nöyryyttävänä pidettävä menettely ole hyväksyttävää.

Kiinniotettuja oli lisäksi sisäasiainministeriön asetuksen vastaisesti pidetty kahlittuina linja-auton rakenteisiin myös kuljetuksen aikana. Poliisin tiloissa kaikille rikoksesta epäillyille olisi määräysten mukaan tullut antaa patja ja vuo-devaatteita. Tätä vaatimusta ei ollut selvityksen mukaan kaikilta osin voitu Töölön säilytyssuojassa täyttää. Muutoinkin apulaisoikeusasiamies yhtyi tutkinnan yleisjohtajan esittämään siitä, että jatkossa rikoksesta epäiltyjä ei tulisi säilyttää Töölön säilytyssuojassa, vaan käyttää naapurikihlakuntien poliisivankiloita.      


JOUHA-poliisimiehille yksilölliset tunnisteet

Joukkojenhallintatoimintaan (JOUHA) osallistuneet poliisimiehet oli merkitty vain joukkueittain ja ryhmittäin. Apulaisoikeusasiamies Lindstedt piti tärkeänä, että poliisin hanke varustaa jokainen JOUHA-poliisimies yksilöllisellä tunnisteella saadaan nopeasti valmiiksi. Tässä on pohjimmiltaan kysymys siitä, että perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden vaatia virkamiehelle rangaistusta ja vahingonkorvausta virkatoimesta. Jotta tämä oikeus olisi toteutettavissa, jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tietää niiden virkamiesten nimet, jotka ovat vastuussa häntä koskevasta virkatoimesta. 

Kanteluita tutkittaessa nousi esiin useita lainsäädännön kehittämistarpeita. Näistä mainittakoon erityisesti se, että apulaisoikeusasiamiehen mielestä tulisi tarkistaa lakia syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapau-den menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta. Apulaisoikeusasiamies piti kohtuuttomana sitä, että myöhemmin syyttömäksi todettu henkilö ei saa tuon lain mukaan korvausta, jos hän ollut kiinniotettuna vähemmän kuin 24 tuntia. 

Lisäksi apulaisoikeusasiamies arvosteli poliisia eräistä vähäisistä virheistä.



Apulaisoikeusasiamiehen tutkintaa on rajannut Helsingin käräjäoikeudessa vireillä oleva oikeudenkäynti mielenosoitukseen liittyvistä tapahtumista. Tämän vuoksi apulaisoikeusasiamies ei ole voinut arvioida esimerkiksi syytteen saaneiden kantelijoiden kiinniottojen perusteita, koska tätä voitaisiin pitää epäasianmukaisena puuttumisena riippumattoman tuomiovallan käyttöön. Käräjäoikeus antaa tuomionsa asiassa joulukuussa.

Väitteitä poliisin liiallisesta voimankäytöstä on keskitetysti selvitetty Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjän johdolla. Apulaisoikeusasiamies siirsikin muutamissa kanteluissa esitetyt tämäntyyppiset väitteet kihlakunnansyyttäjän arvioitaviksi. 

Myös tietosuojavaltuutetulle tehtiin asiassa kanteluja, jotka hän on tänään ratkaissut.

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin päätös dnro 1836/2/07  kokonaisuudessaan.

Lisätietoja vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Juha Haapamäki, puh. (09) 432 3334.