Ratkaisut ja tiedotteet

Uusimmat tiedotteet Uusimmat tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

Kunnan palvelujen tulee turvata perusoikeudet

Kunnan palvelujen tulee turvata perusoikeudet

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on kolmessa eri päätöksessään arvioinut uimahallien ja maauimaloiden käytäntöjen laillisuutta. Kauhajoella kantelijalle oli annettu halliin porttikielto, Porissa alennettuun hintaan uivien piti käyttää punaista ranneketta ja Helsingissä oli kielletty valokuvaaminen.

Uimahallin käyttökielto oli lainvastainen

Kauhajoen kaupungin uimahallin henkilökunta oli helmikuussa 2011 päättänyt, ettei se myy pääsylippua uimahalliin henkilölle, jonka uskontoon liittyvät puheet aiheuttivat henkilökunnan näkemyksen mukaan häiriötä.

Sakslin katsoo päätöksessään, että uimahallin käyttöä rajoitettiin perustuslaissa turvatun uskonnon ja omantunnon vapauden ja sananvapauden piiriin kuuluvan toiminnan perusteella. Kunnallisen liikuntapalvelun käyttöä voi rajoittaa vain poikkeuksellisesti. Kun porttikielto liittyi perusoikeuden käyttämiseen, kaupungilla oli korostettu velvollisuus osoittaa, että kiellolle oli hyväksyttävä peruste.

Menettely ei täyttänyt perustuslaissa turvatun oikeusturvan ja hyvän hallinnon perusteiden vaatimuksia muun muassa, koska henkilöä itseään ei kuultu asiassa, asiaa ei ollut muutoinkaan selvitetty asianmukaisella tavalla eikä kiellosta tehty valituskelpoista päätöstä. Kaupunki ei ollut osoittanut, että sillä olisi ollut asialliset ja hyväksyttävät perusteet kieltää kantelijan uimahallin käyttö.

Kun menettely oli selvästi virheellinen, Sakslin esittää kaupunginhallitukselle, että se harkitsisi mahdollisuutta jollain tavalla hyvittää kantelijalle lainvastaisesta menettelystä aiheutuneen epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksen ja vääryyskokemuksen.

Rannekkeet loukkasivat yksityisyyden suojaa

Porin kaupungin uimahallin asiakkaat saivat punaisen rannekkeen, mikäli he olivat oikeutettuja alennettuun pääsymaksuun. Halvempi hinta koski lapsia, varusmiehiä, eläkeläisiä, vammaisia ja työttömiä, jotka eivät saaneet ansiosidonnaista päivärahaa.

Kaupunki perusteli käytäntöä valvonnallisilla syillä ja tavoitteella vähentää lipunmyynnin kustannuksia.

Nämä syyt eivät Sakslinin mielestä olleet lain mukainen peruste kohdella uimahallin käyttäjiä eri tavalla sen mukaan, että he saavat alennetun hinnan sosiaalisin, terveyteen tai muuten henkilöön liittyvin perustein. Porin kaupungin menettely ei myöskään ollut henkilötietolain henkilötietojen käsittelyn vaatimusten eikä julkisuuslain salassapitovelvoitteiden mukainen. Esimerkiksi tieto työttömyydestä ja terveyteen liittyvät tiedot ovat julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä. Punainen ranneke kuitenkin ilmaisi nämä tiedot koko uimahallissa oloajan.

Menettely ei myöskään täyttänyt hallintolain hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvan tasapuolisen kohtelun, suhteellisuusperiaatteen eikä palvelun asianmukaisuuden vaatimuksia.

Valokuvauskielto voi olla vain ohjeellinen

Kolmas päätös koski kanteluita, joissa arvosteltiin Helsingin kaupungin menettelyä rajoittaa valokuvaamista uimahalleissa ja maauimaloissa.

Sakslin katsoo, että yksityishenkilöiden valokuvaaminen uimalassa ei ole sananvapauden ydinalueeseen kuuluva oikeus. Sen sijaan uimalan asiakkailla on oikeus yksityisyyden suojaan. Lisäksi valokuvaaminen uimaloiden pukuhuoneissa, suihkuissa ja saunoissa on rikoslain salakatselusäännöksen perusteella rangaistavaa. Joissakin tilanteissa häiritsevä valokuvaaminen voidaan katsoa myös julkisrauhan rikkomiseksi.

Helsingin kaupungin selvityksen mukaan valokuvaamiskielto uimahalleissa ja maauimaloissa ei ole ehdoton, vaan vanhemmille on annettu lupia kuvata lapsiaan tai ystäville lupa kuvata toisiaan. Tällöin kuvaaminen perustuu suostumukseen, eikä tarvetta yksityisyyden suojaan ole.

Helsingin kaupungilla on apulaisoikeusasiamiehen mukaan ollut laista johdettavia perusteita antaa uimaloissa valokuvaamista koskevia ohjeita, joilla on pyritty toisaalta turvaamaan yksityisyyden suoja ja toisaalta ehkäisemään julkisrauhan rikkominen ja salakatselu. Kielto voi olla perusteltu myös esimerkiksi haavoittuvien asiakasryhmien kuten lasten suojaamiseksi. Yksityishenkilön kuvaaminen on kuitenkin sallittu, jos henkilö antaa siihen nimenomaisen suostumuksen.

Apulaisoikeusasiamies korostaa arvioineensa tässä asiassa kunnan uimaloiden valokuvaamiskieltoa vain yksityishenkilöiden yksityisyyden suojan ja toisaalta yksityishenkilöiden sananvapauteen kuuluvan valokuvaamisen oikeuden kannalta. Hän ei siten ottanut ratkaisussaan kantaa julkisuuden henkilöiden yksityisyyden suojaan eikä tiedotusvälineiden tiedonvälitykseen kuuluvaan sananvapauteen.

Kunnan tulee turvata perusoikeuksien toteutuminen

Uimahallipalvelut ovat kunnan vapaaehtoinen tehtävä, jonka se voi ottaa hoidettavakseen itsehallinnon nojalla. Palveluja järjestäessään kunnan tulee turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Apulaisoikeusasiamies toteaa, että uimahallien ja maauimaloiden järjestyssäännöt perustuvat vain kaupungin omiin päätöksiin. Kunta voi tilan haltijana tai omistajana antaa asiakkaille käyttäytymisohjeita ja suosituksia. Ne eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti sitovia, elleivät ne perustu laissa säädettyyn valtuutukseen.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätökset dnrot 2720/4/11 (Kauhajoki), 3514/4/11 (Pori) sekä 2504/4/10 ja 2515/4/10 (Helsinki) on kokonaisuudessaan julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi.
Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Ulla-Maija Lindström, puh. (09) 4321.-