Ratkaisut ja tiedotteet

Uusimmat tiedotteet Uusimmat tiedotteet

Tiedotteita julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuista, jotka ovat johtaneet toimenpiteeseen tai joilla voi muuten olla yleistä mielenkiintoa.
Takaisin

Apulaisoikeusasiamies Jääskeläinen:

Asiakkaiden yhdenvertaisuus ei toteudu talous- ja velkaneuvonnassa

12.5.2005

Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen toteaa, että talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. Hänen selvityksensä mukaan riippuu asuinpaikkakunnasta, miten kauan asiakas joutuu odottamaan pääsyä ensimmäiselle käynnille velkaneuvojan luo.

Apulaisoikeusasiamies on selvittänyt talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta sen jälkeen kun palvelun ruuhkautuminen, kohtuuttomat jonotusajat ja suuret alueelliset vaihtelut tulivat ilmi erään kantelun tutkinnan yhteydessä.

Kävi ilmi, että tilanne on huono erityisesti kasvukeskuksissa ja suurimmissa kaupungeissa. Niissä jonotusajat saattavat olla kymmenkertaiset verrattuna pienempiin paikkakuntiin. Kun velkaneuvojalle joutui jonottamaan viime vuonna Hyvinkäällä 15 päivää, vastaava luku oli Helsingissä 164 päivää. Imatralla jonotusaika oli 14 päivää ja Kotkassa 182 päivää. Salossa pääsi velkaneuvoja puheille 5 päivässä, Tampereella taas piti odottaa 140 päivää. Yksikkökohtaiset erot olivat suurimmat pahimmin ruuhkautuneilla alueilla, erityisesti Etelä-Suomessa. Itä-Suomen läänissä jonotusajat olivat tasaiset. Oulun läänissä tilanne oli huono Oulussa ja Lapin läänissä Kemissä ja Rovaniemellä.

Apulaisoikeusasiamies on selvityksessään tarkastellut talous- ja velkaneuvontapalveluiden saatavuutta pääasiassa vuosina 2003 ja 2004 ja rahoitusta lisäksi vuonna 2005. Hänen mukaansa tilanne on jonotusaikojen perusteella mitattuna heikentynyt entisestään huolimatta määrärahojen kasvusta.

Lakisääteinen velkaneuvonta alkoi vuonna 2000

Laki talous- ja velkaneuvonnasta tuli voimaan vuonna 2000. Lain tarkoituksena oli varmistaa laadullisesti ja määrällisesti riittävä talous- ja velkaneuvontapalveluiden saaminen koko maassa.

Talous- ja velkaneuvonnassa annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen hoidosta sekä avustetaan heitä taloudenpidon suunnittelussa. Velkaneuvoja selvittää ratkaisumahdollisuuksia velallisen talouden ongelmiin ja avustaa tätä velkajärjestelyssä. Tarvittaessa hän ohjaa velallisen hakemaan oikeudellista apua.

Korvaus velkaneuvonnan järjestämisestä maksetaan läänin asukasluvun perusteella

Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen on valtion vastuulla. Yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat Kuluttajavirastolle. Lääninhallitukset vastaavat siitä, että neuvontaa on riittävästi saatavilla läänin alueella. Kunnan osallistuminen velkaneuvontaan on vapaaehtoista. Kuitenkin ensisijainen tarkoitus on, että kunta tekee lääninhallituksen kanssa sopimuksen, jossa se sitoutuu huolehtimaan palvelun järjestämisestä alueensa asukkaille.

Talous- ja velkaneuvontapalvelun järjestäjät saavat korvauksen, joka vastaa palvelun "tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta aiheutuvia kuluja". Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa Kuluttajaviraston esityksestä vuosittain korvauksen perusteet. Vuonna 2004 peruskorvaus maksettiin väestöpohjan perusteella. Lisäkorvausta lääneille jaettiin niiden asukasluvun mukaan.

Apulaisoikeusasiamies toteaa päätöksessään, että Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä perus- ja lisäkorvauksen perusteena käytetty asukasluku ei tuota edes kohtuullisen yhdenvertaisia palveluita niitä tarvitseville. Muissa lääneissä jakoperuste näyttää tuottavan riittämättömät palvelut kasvukeskuksissa. Jakoperusteita määrättäessä tulee apulaisoikeusasiamiehen mukaan luonnollisesti ottaa huomioon, että asukasluvun mukainen peruskorvaus takaa ja sen tuleekin taata palvelun saatavuus kohtuullisen kattavasti koko maassa.

Apulaisoikeusasiamiehen ehdotukset yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi

Apulaisoikeusasiamies Jääskeläinen on kiinnittänyt lääninhallitusten, Kuluttajaviraston sekä kauppa- ja teollisuusministeriön huomiota vallitsevaan yhdenvertaisuuden puutteeseen talous- ja velkaneuvonnassa. Hän esittää harkittavaksi, miten peruskorvaus ja lääneille jaettava lisäkorvaus voitaisiin jakaa väestöpohjan ja palveluiden tosiasiallisen tarpeen mukaan nykyistä oikeudenmukaisemmin ja yhdenvertaisuuden paremmin turvaavalla tavalla. Lisäksi lääninhallitusten tarveharkintaa varten tulisi määritellä yhdenmukaiset kriteerit palvelun tarpeen arvioimiselle. Seurantajärjestelmää tulee kehittää niin, että se kuvaisi paremmin palvelun tarkoituksenmukaiseen tuottamiseen liittyviä laadullisia vaatimuksia. Sopimus- ja päätösmenettelyn yhtenäisyydestä tulisi huolehtia tarvittavin ohjein. Sopimuksissa tulisi vahvistaa myös avustavan henkilöstön riittävä määrä.

Apulaisoikeusasiamies Jääskeläinen on pyytänyt ministeriötä ilmoittamaan tammikuun loppuun 2006 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut aihetta.

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Riitta Länsisyrjä,
puh. (09) 432 3363.

Apulaisoikeusasiamies Jääskeläisen päätös dnro 848/2/04 kokonaisuudessaan.