Oikeusasiamies luovutti kertomuksensa vuodelta 2021 eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti tiistaina 21.6. toimintakertomuksensa vuodelta 2021 eduskunnan puhemies Matti Vanhaselle.

Kertomusvuotta leimasi asiamäärien voimakas kasvu ja koronapandemia, joka vaikutti monin tavoin oikeusasiamiehen toimintaan. Kanteluita saapui edellisvuoden tavoin ennätysmäärä, yhteensä 7 732. Tämä on noin 700 kantelua eli lähes 10 % enemmän kuin vuonna 2020 (7 059). Kanteluita myös ratkaistiin ennätysmäärä, 7 892 kantelua. Samoin lausuntoasioiden määrä nousi ennätykselliselle tasolle 155 asiaan. Sen sijaan tarkastuksia tehtiin koronapandemian takia huomattavasti normaalia vähemmän eli 39 kohteeseen.

Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävien jako uudistuu

OA Jääskeläinen käsittelee kertomuksen puheenvuorossaan 1.10.2022 voimaan tulevaa uutta lakia valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta. OA pitää lakiuudistusta historiallisena. Se on merkittävimpiä uudistuksia, mitä oikeusasiamiesinstituution 100-vuotisen olemassaolon aikana on tehty.

Uusi tehtävienjakolaki vahvistaa oikeusasiamiehen roolia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien ja kohtelun valvojana sekä myös turvallisuusviranomaisten toiminnan valvojana. Uudistus vähentää oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävien päällekkäisyydestä johtuvia ongelmia, parantaa laillisuusvalvonnan laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee ratkaisukäytännön yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta.

Uuden lain myötä ensisijaisesti oikeusasiamiehen käsiteltäväksi siirtyy monia suuria asiaryhmiä. Tämän vuoksi uudistuksen onnistunut toimeenpano edellyttää, että oikeusasiamiehelle turvataan riittävät voimavarat. Eduskunnan perustuslakivaliokunta onkin todennut pitävänsä tärkeänä, että laillisuusvalvontaan varataan riittävät resurssit.

Oikeusasiamiehen toiminnan vaikuttavuudesta

AOA Sakslin esittää kertomuspuheenvuorossaan jaottelun, jonka tarkoituksena on jäsentää sekä ulkoista että sisäistä ylimmän laillisuusvalvonnan vaikuttavuuden arviointia.

Laillisuusvalvonnan toiminnan arviointi, voimavarojen suuntaaminen ja valvonnan painotusten valinta perustuu keskeisesti laillisuusvalvonnan vaikuttavuuden arviointiin. Laillisuusvalvonnan vaikuttavuuden lisääminen on viime vuosina ollut oikeusasiamiehen toimintaa ohjaava tavoite.

Tavoitteena on ollut, että laillisuusvalvonnan vaikuttavuus ohjaisi siitä, miten toimintaa suunnataan.

Tämä edellyttää yksittäisen asian ulkopuolelle ulottuvaa laajempaa oikeusasiamiehen toimenpiteiden ja toiminnan vaikuttavuuden hahmottelua. AOA Sakslinin mukaan oikeusasiamiehen toiminnalla on ainakin seuraavanlaisia vaikutuksia: tulkintavaikutus, normatiivinen vaikutus, menettelyllinen ja organisatorinen vaikutus, ennaltaehkäisevä vaikutus, vaikutus lainsäädännön laatuun, vaikutus oikeuden yleisiin oppeihin, poliittinen vaikuttavuus ja vaikutus oikeusvaltion toimintaan.

Oikeusasiamiehen tehtävänä on huolehtia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta. Yksilön asemaan välittömästi vaikuttava kannanotto vahvistuu myös näiden muiden vaikuttamistapojen kautta.

Vahva oikeusvaltio tarvitsee vahvoja tuomioistuimia

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen kiinnittää puheenvuorossaan huomiota oikeusvaltioon. Oikeusvaltio pysyy kasassa vain yhdessä kaikkien keskeispilareidensa – demokratian, oikeusturvan ja ihmisoikeuksien – varassa. Kunkin elementin on oltava paikoillaan ja itsessään vahva. Tuomioistuimet ovat kriittisen tärkeä osa kokonaisuutta.

Oikeusasiamies on jo pitkään kantanut huolta tuomioistuinlaitosta koskevan perustuslaillisen sääntelyn ohuudesta ja riippumattomuuden takeiksi tarvittavasta sääntelystä. Tuomioistuinten riippumattomuudesta onkin viime vuosina virinnyt tervetullutta keskustelua. Esillä on ollut erityisesti tarkempi perustuslaintasoinen sääntely korkeimpien oikeuksien tuomareiden jäsenmäärästä ja eläkeiästä. Tuomioistuinten valtiosääntöistä kontrolliroolia vahvistavaa keskustelua on käyty perustuslain 106 §:ssä olevan ilmeisen ristiriidan vaatimuksen poistamisesta.

Oikeusasiamies on toistuvasti kiinnittänyt huomiota oikeuslaitoksen heikkoon resurssitilanteen, oikeudenkäyntien kestoon, lautamiesjärjestelmän periaatteellisiin ongelmiin ja määräaikaisten tuomareiden suureen määrään. Viime aikoina laillisuusvalvonnassa on korostettu myös sitä näkökulmaa, että tuomioistuimia ei tule hahmottaa osana valtionhallintoa samoin kuin hallintoviranomaisia. 

Oikeusasiamiehen, tuomioistuinten edustajien sen paremmin kuin eduskunnan lakivaliokunnankaan lukuisat kannanotot tuomioistuinten perusrahoituksen riittämättömyydestä eivät ole toistaiseksi realisoituneet valtion talousarviomenettelyihin asti. Oikeusministeriö käynnisti kertomusvuonna laatuaan ensimmäisen oikeudenhoitoa koskevan selonteon laatimisen. Se on tärkeä oikeusvaltion itsearvioinnin instrumentti. Tässä yhteydessä lainsäätäjälle avautuu mahdollisuus arvioida resurssien ohella myös tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen sääntelyn tarkistamistarpeita.

Oikeusasiamiehen kertomus on julkaistu 21.6.2022 oikeusasiamiehen verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi ja www.ombudsman.fi.

Lisätietoja antaa kansliapäällikkö Jari Råman, puh. 432 3333.