Ratkaisut ja tiedotteet
Virallisen nimen on oltava kieleltään, sisällöltään ja rakenteeltaan sellainen, että asiakas tunnistaa sen viranomaisen nimeksi ja se erottuu esimerkiksi liikeyritysten nimistä. Lisäksi kaksikielisen viranomaisen nimi tulee voida esittää molemmilla kansalliskielillä.
Virallisen nimen yhteydessä ei kuitenkaan ole lainvastaista käyttää lyhennettä tai muuta oheisnimeä, mikäli pidetään tarkoin huoli siitä, että viranomaisesta ei synny epätietoisuutta. Pelkkää lyhennettä tai muuta oheis- tai lisänimeä viranomainen voi käyttää vain sisäisesti.
Kanteluihin antamassaan päätöksessä oikeusasiamies katsoo, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä eivät ole menetelleet lainvastaisesti, kun ne ovat käyttäneet Carea- ja Trafi-nimiä virallisten nimien yhteydessä niin, että epätietoisuutta viranomaisesta ei synny.
Liikenteen turvallisuusvirasto oli kuitenkin menetellyt virheellisesti siinä, että se oli käyttänyt pelkkää Trafi-nimeä lähettämissään ajoneuvoverolipun kirjekuorissa. Eräät kantelijat olivat luulleet kirjettä mainospostiksi ja olleet vähällä heittää kirjeen roskiin.
Oikeusasiamies kiinnitti huomiota myös siihen, että Trafi-logotekstille on annettu pääosa viraston asiakirjojen etusivulla. Oikeusasiamiehen mielestä tällainen asiakirjojen ilmiasu ei täytä vaatimusta siitä, että viranomaisen nimen tulee esiintyä asiayhteydessä ensisijaisena ja niin, että hallinnon asiakkaalle käy heti selväksi, että kyseessä on suomalainen viranomainen.
Sen sijaan Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ei ole oikeusasiamiehen tietojen mukaan käyttänyt Carea-nimeä yksinomaan tai muuten oikeusasiamiehen esittämien periaatteiden vastaisesti.
Oikeusasiamies esittää hyvän nimenmuodostamistavan luomista
Julkisia hallintotehtäviä hoitavien tahojen nimikysymys on Jääskeläisen mukaan tärkeä hyvän hallinnon ja kielellisten oikeuksien näkökulmasta. Tätä ilmentää se, että perustuslain mukaan julkista valtaa käyttävän valtion viranomaisen nimestä on säädettävä laissa. Vastaavasti kuntalain mukaan esimerkiksi kuntayhtymän nimi on mainittava sen perustamisasiakirjassa.
Viranomaisten oheisnimiä ja lyhenteitä muodostetaan nykyään monin eri tavoin: osa nimistä perustuu lainsäädäntöön, osa on eri tavoin muodostettuja lyhenteitä ja osa on viranomaisten itsensä käyttöön ottamia sanoja.
Oikeusasiamies Jääskeläisen mukaan on aivan oma kysymyksensä, miten viranomaisten oheisnimet tulisi muodostaa. Niiden muodostamiseen ei toistaiseksi ole olemassa samanlaisia kielellisten oikeuksien ja hyvän hallinnon vaatimuksista johdettavia kriteerejä kuin virallisten nimien laatimiseen.
Oikeusasiamies katsoo, että viranomaisten nimien, myös lyhenteiden ja muiden oheisnimien laatimista varten tulisi luoda yhdenmukainen käytäntö, jossa otetaan huomioon hyvän hallinnon vaatimukset ja maan kielellisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Hän esittää arvioitavaksi, tulisiko viranomaisten ja muiden julkisia hallintotehtäviä hoitavien tahojen nimien laadinnan kriteereistä ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen roolista nimikysymyksissä säätää nimenomaisesti erikseen.
Oikeusasiamies on lähettänyt päätöksensä hallintolain ja kielilain valmistelusta vastaavalle oikeusministeriölle, hallinnon kehittämisestä vastaavalle valtiovarainministeriölle sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskevan lainsäädännön valmistelusta vastaavalle opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministeriöitä on pyydetty ilmoittamaan 31.1.2012 mennessä, mihin toimenpiteisiin päätös ja esitys on antanut aihetta.
Lisätietoja antaa oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja, puh. (09) 4321.
