Suomen viranomaiset eivät toimineet lainvastaisesti antaessaan lähtöluvan Onyx-alukselle, joka lähti Vaasasta kohti Turkkia vuonna 2009, katsoo apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.

Hän toteaa tapauksen kuitenkin osoittavan, että kansainvälisten sopimusten ja EU:n jätteensiirtoasetuksen valvontamekanismit voidaan helposti kiertää.

Sakslin pitääkin tärkeänä, että valtioneuvosto toimii tehokkaasti korkeatasoisen laivojen purkamisen ja purkamisessa syntyvien jätteiden huollon toteuttamiseksi EU:ssa ja kansainvälisesti.

Asiasta kannellut yhdysvaltalainen henkilö arvosteli entistä ympäristöministeriä Paula Lehtomäkeä, Merenkulkulaitosta ja Suomen ympäristökeskusta siitä, että Vaasan satamassa olleen aluksen siirtokielto purettiin ja sille annettiin lähtölupa. Hän katsoi Suomen rikkoneen EU:n jätteensiirtoasetusta ja Baselin sopimusta, joka koskee vaarallisten jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja.

Vanhasta Fenniasta tuli ongelmalaiva

Alus liikennöi aikoinaan autolautta Fenniana Suomen ja Ruotsin väliä. Se oli ollut pari vuotta Vaasan satamassa, kun sen  vuonna 2007 osti Karibialle rekisteröity yhtiö, joka tunnetusti toimi laivanromutusalalla. 

Suomen ympäristökeskus (Syke) asetti laivan siirtokieltoon, koska se epäili, että laiva viedään romutettavaksi Euroopan ulkopuolelle asiattomiin olosuhteisiin.

Vuonna 2009 Syke purki siirtokiellon, kun omistaja esitti käyttävänsä sitä rahtiliikenteessä.

Alus lähti Onyx-nimisenä kohti Turkkia, ja sen vaiheikasta matkaa seurattiin tiiviisti mediassa. Lopulta alus tavoitettiin Arabiemiraateista Kaptain Boris -nimisenä, se oli vaihtanut myös omistajaa ja se oli rekisteröity Sierra Leoneen.

Toukokuussa 2010 aluksen epäiltiin rantautuneen Pakistanin Gadani Beachille, missä toimii suuri laivaromuttamo.

Laivanromutus loukkaa ihmisoikeuksia

Sakslin toteaa kantelun koskevan laivanromutustoimintaa, jossa on havaittu useita ihmisoikeuksien vakavia loukkauksia ja ympäristön pilaantumista.
Tapaus osoitti myös, että laivojen osalta Baselin sopimuksen ja EU:n jätteensiirtoasetuksen valvontamekanismit voidaan helposti kiertää.

Apulaisoikeusasiamies ei kuitenkaan katso ministeri Lehtomäen syyllistyneen lainvastaiseen menettelyyn tai velvollisuutensa laiminlyöntiin, sillä Syke oli asiassa toimivaltainen viranomainen.

Sakslin kuitenkin korostaa, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

- Näkemykseni mukaan ministerin tulisi pyrkiä käyttämään poliittisia toimintamahdollisuuksiaan aktiivisesti mahdollisten ihmisoikeusloukkausten ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi silloin, kun hänen johtamansa ministeriön toimialalla toimivaltaisen hallinnon valtuudet osoittautuvat riittämättömiksi.

Merenkulkulaitokselta lähtölupa

Saamansa selvityksen perusteella Sakslin ei löytänyt huomautettavaa myöskään Merenkulkulaitoksen menettelyssä.

Merenkulkulaitoksen Pohjanlahden tarkastusyksikkö teki alukselle satamavaltiotarkastuksen, jossa oli 17 huomautusta. Laivan sallittiin lähteä, kun huomautuksista 16 oli korjattu.

Liikenteen turvallisuusviraston selvityksen mukaan tarkastuksessa ei ollut havaittu sellaista puutetta, jonka johdosta alus olisi ollut pysäytettävä. Aluksen pääkone oli tarkoitus korjata telakalla Turkissa.

Uusi sopimus kattaa laivan elinkaaren

Sakslin pitää merkittävänä sitä, että valtioneuvosto ja eduskunta kannattavat EU:n komission viime vuonna antamaa alusten kierrätystä koskevaa asetusehdotusta, jolla on tarkoitus nopeutetusti täyttää Hongkongin sopimuksen velvoitteet EU:n alueella.

Hongkongin sopimus on vuonna 2009 hyväksytty kansainvälinen yleissopimus alusten turvallisesta ja ympäristön kannalta asianmukaisesta kierrätyksestä. Sopimus kattaa periaatteessa laivan elinkaaren rakentamisesta purkamiseen.
 
Sopimuksella pyritään vaikuttamaan siihen, ettei vaarallisia aineita ei käytettäisi laivojen rakenteissa tai että ne ainakin poistettaisiin ennen purkamista ja että purkamot ja purkuolosuhteet olisivat niin työntekijöiden työolosuhteiden, terveyden kuin ympäristönkin kannalta asianmukaisia.