Puutteita potilasasiakirjoissa ja ohjauksessa jatkohoitoon

1.6.2007

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio arvostelee Lahden kaupungin sosiaali- ja terveysviraston suun terveydenhuoltoyksikköä lainvastaisesta menettelystä. Yksikkö ei ollut tehnyt potilasasiakirjoihin tarpeellisia ja riittäviä merkintöjä potilaan hammashoidosta, suun terveystilanteesta ja hoitosuunnitelmasta, niin kuin sen olisi pitänyt potilaslain mukaan tehdä.

Puutteita oli myös potilaan jatkohoidon järjestämisessä ensiavun jälkeen. Potilasta oli neuvottu hakeutumaan jatkohoitoon toiseen hammashoitolaan, mutta yrityksistään huolimatta ei saanut aikaa varatuksi, sillä hammashoitolassa ei vastattu puheluihin vaan siellä oli koko ajan vastaaja päällä.

Oikeusasiamies Paunio pitää vakavana puutteena sitä, että potilasasiakirjoihin tehdyt merkinnät ovat niin riittämättömät, että terveydenhuoltoa valvovat viranomaiset, sosiaali- ja terveysministeriö ja lääninhallitus, eivät voi niiden perusteella arvioida potilaan hoidon sisältöä ja sen toteutusta. Merkintöjen puutteellisuuden vuoksi ministeriö ja lääninhallitus eivät pystyneet antamaan oikeusasiamiehelle tämän pyytämiä hammaslääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja potilaan hoidosta. Oikeusasiamies ei voinut siksi arvioida, oliko potilas saanut laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa, kuten potilaslaki edellyttää. Hän ei myöskään voinut arvioita, olivatko potilaan hoitoon osallistuneet terveydenhuollon ammattihenkilöt toimineet ammatissaan asianmukaisesti suorittaessaan potilaalle hoitotoimenpiteitä.

Oikeusasiamies painottaa, että potilasasiakirjojen tehtävä on palvella potilaan neuvonnan ja hoidon suunnitte­lua, toteutusta ja seurantaa. Potilasasiakirjoilla pyritään parantamaan hoidon jatkuvuutta ja tiedonvälitystä potilaan terveydentilasta ja hoidosta sekä hoidon jatkuvuutta myös silloin, kun potilas siirtyy toiseen terveydenhuollon toimintayksikköön. Riittävät, asianmukaiset ja virheettömät merkinnät selkiinnyttävät ja vahvistavat potilaan ja henkilökunnan oikeusturvaa sekä edistävät luottamuksellisten hoitosuhteiden syntymistä. Potilasasiakirjat ovat tärkeitä myös potilaan tiedonsaantioikeuden kannalta. Potilasasiakirjatietojen perusteella arvioidaan hoitoon osallistuneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitoiminnan asianmukaisuutta ja myös sitä, onko potilaalle hoidosta mahdollisesti aiheutunut henkilövahinko korvattava potilasvahinkona. Potilasasiakirjamerkinnöillä on merkitystä myös terveydenhuollon tutkimuksessa, hallinnossa, suunnittelussa ja opetuksessa.

Laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluu oikeusasiamiehen mukaan lisäksi, että kiireellisen hoidon lisäksi turvataan myös tarpeellinen jatkohoito, jolloin hoitotoimenpide kokonaisuudessaan tehdään valmiiksi. Oikeusasiamiehen tutkittavana olleessa tapauksessa potilas ohjattiin varaamaan jatkohoitoaika toisesta hammashoitolasta. Tämä hoitola sai kuitenkin kaupungin sisäisen ohjeistuksen mukaan pitää hoitojen aikana puhelinvastaajaa päällä eli puhelimeen ei silloin vastattu.

Oikeusasiamiehen mukaan jatkohoitoajan varaamista koskeva järjestely ei ollut potilaslain eikä hallintolaissa säädetyn palveluperiaatteen mukainen. Sillä ei myöskään turvattu perustuslaissa tarkoitettujen riittävien terveyspalvelujen toteutumista. Perusoikeuksina turvattuihin riittäviin terveyspalveluihin kuuluu sekä kiireellisen että ei-kiireellisen hoidon järjestäminen. 

Lahdessa siirryttiin 12.12.2005 keskitettyyn ajanvarauskäytäntöön, joka turvaa välittömän yhteydensaannin ja hoitoajan varaamisen yhdestä pisteestä. Menettely on oikeusasiamiehen mukaan asianmukainen. Hoitotakuu olisi kuitenkin edellyttänyt jo 1.3.2005 lähtien, että terveyskeskukseen saa välittömästi yhteyden.

Oikeusasiamiehen päätös dnro 101/4/05 kokonaisuudessaan.

Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri
Kaija Tanttinen-Laakkonen, puh. (09) 432 3377.