Sisäasiainministeri Päivi Räsäsen esiintyminen viime heinäkuussa Kansanlähetyspäivillä ei johda oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. 

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo tuoreessa päätöksessään, että ministerin menettely jää laillisuusvalvonnan ulkopuolelle, koska kyse ei ollut valtioneuvoston jäsenen virkatoimesta, vaan ministerin matkasta ja menettelystä yksityishenkilönä

Räsäsen pitämästä uskonnollisesta puheesta tuli oikeusasiamiehelle 41 kantelua. Niissä arvosteltiin kirkollisasioista vastaavan sisäasiainministerin esiintymistä uskonnollisessa tilaisuudessa ja kiinnitettiin huomiota useisiin puheen yksityiskohtiin. Eniten arvosteltiin puheen kohtaa, jonka moni kantelija oli ymmärtänyt yllytykseksi rikkoa lakia.

Uskonnon- ja sananvapaus koskee myös ministereitä

Oikeusasiamies toteaa, että yksityishenkilöllä on uskonnon- ja sananvapauden myötä oikeus puhua kirkollisessa tilaisuudessa vakaumuksensa mukaisista uskonnollisista arvoista ja opeista. Tämä koskee myös valtioneuvoston jäseniä.

Ministeri esitti puheensa uskonnollisessa tilaisuudessa. Tämä asiayhteys korostaa puheen luonnetta kaikille kuuluvan uskonnonvapauden harjoittamisena, toteaa oikeusasiamies.

Oikeusasiamiehen ministeriltä saamien selvitysten perusteella kyse oli ollut kaikin osin ministerin henkilökohtaisesta matkasta ja menettelystä yksityishenkilönä. Kutsu ja matka tilaisuuteen oli järjestetty yksityisiä teitä.

Näin ollen oikeusasiamies ei käsitellyt tai ottanut kantaa kanteluissa esitettyihin näkemyksiin tai väitteisiin puheen sisällöstä.

Laillisuusvalvonta kohdistuu ministerin virkatoimiin

Kansanedustajat eivät edustajan toimessaan kuulu ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltaan. Ministerinä kansanedustajan menettely voi kuulua laillisuusvalvonnan piiriin, joskaan ei mikä tahansa menettely esimerkiksi vapaa-ajalla.

Tilanteet on arvioitava tapauskohtaisesti, toteaa oikeusasiamies. Ministerin puheella tai lausumalla on oltava riittävä kytkentä ministerin virka-asemaan tai virkatehtäviin. Tällöin kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, missä yhteyksissä lausunnot on esitetty ja millä tavoin ne ovat syntyneet.

Räsäsen tapauksessa oli selvää, että kyse ei ollut valtioneuvoston jäsenen virkatoimesta perustuslain mukaisessa merkityksessä.

Räsäsen pitämällä puheella voitiin nähdä yhtymäkohtia myös hänen puolueensa tarkoituksiin ja siten poliittisiin päämääriin. Se ei kuitenkaan tuonut puheen arviointia oikeusasiamiehen toimivallan piiriin.

OA Jääskeläisen päätös 31.10.2013, dnro 3027/4/13* ja 40 muuta, lisätiedot esittelijä Pasi Pölönen.