20.10.2009

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen, että kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuksien rajoituksista säädetään lailla täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Tämä olisi tärkeää tehdä mahdollisimman ripeästi. Samalla on tärkeää määritellä myös pakon käsite. Tämä tekisi mahdolliseksi estää sellaiset käytännöt, jotka tosiasiassa sisältävät pakon käyttöä, mutta joita ei sellaisiksi tunnisteta.

Tällä hetkellä kehitysvammahuollossa käytettävien rajoitusten olennainen sisältö, niiden laajuus ja täsmälliset edellytykset eivät käy ilmi laista sillä tavalla kuin perustuslaki edellyttää perusoikeuksia rajoitettaessa.

Rajoitusten määrittely laintasolla on ollut puutteellista siitä asti, kun perustuslakiuudistus tuli voimaan 1995. Oikeusasiamies ilmoitti jo vuonna 1996 valtioneuvostolle ja sosiaali- ja terveysministeriölle käsityksensä, että lainsäädäntöä kehitysvammaisten erityishuollosta on täsmennettävä. Hänen mukaansa säännöksien valmistelun aloittaminen on kestänyt kohtuuttoman kauan.

Oikeusasiamies on tarkastuksillaan havainnut, että lainsäädännön puutteet vaikeuttavat kehitysvammahuollossa tehtävää vaativaa työtä. Puutteet tekevät mahdolliseksi myös sen, että kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta rajoitetaan epäasianmukaisesti. Lisäksi rajoittamiskäytännöt saattavat eri laitoksissa poiketa merkittävästikin toisistaan, vaikka monissa laitoksissa toiminta onkin kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Oikeusasiamies Paunio muistuttaa, että julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Hän pyytää sosiaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan 30.11.2009 mennessä, mihin hänen esityksensä on antanut aihetta.

Oikeusasiamiehen esitys dnro 3381/2/09 kokonaisuudessaan

Lisätietoja antaa oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen,
puh. (09) 432 3394.