Apulaisoikeusasiamies (AOA) Pasi Pölönen on antanut päätöksensä kevään 2020 opiskelijavalintoja koskeneisiin kanteluihin. AOA:lla ei ollut oikeudellisia perusteita puuttua yliopistojen menettelyyn.

Poikkeuksellisen paljon kanteluita opiskelijavalinnoista 

Oikeusasiamiehelle saapui 104 kantelua yliopistojen opiskelijavalinnoista. Kantelut koskivat erityisesti todistusvalinnan osuuden kasvattamista, muutoksista tiedottamista, fyysisten kokeiden perumisen tarpeellisuutta ja sähköiseen esivalintakokeeseen liittyviä ongelmia, erityisesti vilpin mahdollisuutta.

Yliopistojen yhteishaku 18.3.–1.4.2020 ajoittui maailmanlaajuisen covid-19-pandemian ja poikkeusolojen alkuhetkiin. Yliopistot linjasivat huhtikuussa 2020, että perinteisiä valintakokeita ei ollut mahdollista järjestää turvallisesti vaan oli turvauduttava vaihtoehtoisiin järjestelyihin. Yliopistot myös muuttivat aiemmin ilmoittamiaan valintaperusteita yhteishaun hakuajan päätyttyä.

Kanteluiden määrä oli varsin poikkeuksellinen yhdestä asiakokonaisuudesta. Siksi AOA piti asian selvittämistä yleisellä tasolla tärkeänä, vaikka yksittäisiin opiskelijavalintapäätöksiin oli mahdollista hakea oikaisua ja valittaa hallinto-oikeuteen. Yksittäisiin opiskelijavalintapäätöksiin tai yksittäisten alojen valintaperusteiden asianmukaisuuteen AOA ei ottanutkaan kantaa.

Yliopistot selvittivät valintaperusteiden muuttamista huolellisesti

AOA tutki valintaperusteiden muuttamista yliopistojen selvittämisvelvollisuuden, luottamuksensuojan, yhdenvertaisuuden, suhteellisuusvaatimuksen ja tiedottamisen näkökulmasta. Lisäksi AOA tutki sähköiseen esivalintaan liittyviä kysymyksiä ja poikkeusoloihin varautumista yliopistojen toiminnassa erityisesti opiskelijavalinnan kannalta.

AOA katsoi yliopistojen selvittäneen asianmukaisesti vaihtoehtoisia tapoja järjestää opiskelijavalinnat ja tiedottaneen muutoksista niin pian ja siinä määrin kuin se oli vallinneissa oloissa ja kulloisenkin tietämyksen perusteella ollut mahdollista. Yliopistot eivät olleet käyttäneet harkintavaltaansa muutoinkaan väärin.

Sähköisen esivalinnan osalta AOA kuitenkin korosti, että yleensä tulisi pyrkiä sellaisiin menettelytapoihin, joissa oikeusturvaa vaarantavien väärinkäytösten riski olisi mahdollisimman pieni. Vilpin mahdollisuutta tai sillä saavutettavissa olevaa oikeudetonta etua oli nyt sinänsä minimoitu monin tavoin (valintakokeen merkityksen vähentäminen ylipäätään todistusvalinnan osuutta kasvattamalla, valintakokeen kaksivaiheisuus ja kokeen toiseen vaiheeseen kutsuttavien määrän kasvattaminen, ensimmäisen ja toisen vaiheen kokeiden pistemääriä koskevat vaatimukset, uhka opiskelupaikan perumisesta).

Näillä toimenpiteillä oli käytännössä jouduttu paikkaamaan sitä luottamusvajetta, joka oli syntynyt vilpin mahdollistavan valintamenettelyn omaksumisesta alun alkujaankin. AOA piti kuitenkin toimenpiteitä ja sähköisen esivalinnan käyttöä ylipäätään hyväksyttävänä vallinneissa olosuhteissa. 

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu 2628/2020 ym. on julkaistu kokonaisuudessaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla osoitteessa www.oikeusasiamies.fi.

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Mikko Sarja, p. 09 432 3364.