Apulaisoikeusasiamies (AOA) Maija Sakslinin päätöksessä oli kysymys muistisairaan vanhuksen omaisen mahdollisuuksista seurata ns. viestivihon avulla kotihoidon työntekijöiden merkintöjä vanhuksen päivittäisestä hoidosta. 

AOA totesi, että viestivihkojen tai vastaavien pääasiallisena tarkoituksena on toimia omaisten ja työntekijöiden välisen tiedonkulun välineenä. Merkinnät kuvaavat juuri sen hetkistä kotihoidon asiakkaan elämäntilannetta tai tapahtumia kyseisenä päivänä, joilla saattaa olla merkitystä siihen mitä palveluja ja tukea kotihoidon asiakas tarvitsee. Erityisen tärkeää tällaisen omaisen antaman informaation ja viestien välittyminen työntekijöille on silloin, kun kotihoidon asiakkaan kotona käy useita jopa päivittäin vaihtuvia työntekijöitä, jotka eivät tunne entuudestaan asiakkaan olosuhteita ja joita asiakas ei myöskään tunne. Tällöin viestien välittyminen on välttämätöntä laadukkaan ja hyvän hoidon järjestämiseksi ja toimeenpanemiseksi. 

AOA totesi, että asiakkaan hoitoon osallistuvalla omaisella tai läheisellä ei ole ollut mahdollisuutta tiedon saantiin. Tiedon luovutus omaiselle tai läheiselle tapahtuu viranomaisen harkinnalla, silloin kun palvelujen saaja ei pysty sairauden, henkisen toimintakykynsä vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi osallistumaan palvelujensa järjestämiseen.

AOA Sakslin piti lainsäädännön puutetta vakavana, koska se saattaa vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevan sosiaalihuollon asiakkaan tarpeenmukaisen hoivan ja huolenpidon järjestämistä. Tämän takia AOA lähetti ratkaisunsa sosiaali-ja terveysministeriölle otettavaksi huomioon uuden asiakas- ja potilaslain lainvalmistelussa.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin ratkaisu EOAK/263/2017 on julkaistu kokonaisuudessaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla osoitteessa www.oikeusasiamies.fi/

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Tapio Räty p. 09 432 3379.