24.2.2004

Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio korostaa, että kunnan tapa järjestää vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelut ei saa estää tai kaventaa heidän mahdollisuuksiaan käyttää palveluita heille soveltuvilla ajoneuvoilla. Kun kuljetuspalvelu on päätetty myöntää, kuljetustavan valinnassa täytyy lähtökohdaksi ottaa matkustajan yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet.

Oikeusasiamies toteaa, että vaikeavammaisten oikeus kuljetuspalveluihin on määritelty vammaispalvelulaissa ja asetuksessa. Laki ei kuitenkaan velvoita kuntaa järjestämään kuljetuspalveluita yksinomaan erilliskuljetuksina, jos se pystyy järjestämään lakisääteiset matkat muulla tavoin. Kunta voi siis turvautua yhteiskuljetuksiin ja käyttää apuna palvelulinjoja tai matkojen
yhdistelykeskuksia.

Oikeusasiamiehen tutkittavana on ollut useita kanteluita Helsingin
sosiaaliviraston läntisen sosiaalipalvelukeskuksen tavasta järjestää
vaikeavammaisten kuljetuspalvelut yhteiskuljetuksin. Kantelijat arvostelivat sitä, että he eivät voi enää käyttää tuttua a turvallista vakiotaksiaan, eikä kuljetuksiin enää sisälly asiointiapua. Yhteiskuljetukset sopivat kantelijoiden mielestä erityisen huonosti näkövammaisille ja iäkkäille ihmisille. Myös kuljetusten saatavuus on kantelijoiden mukaan heikentynyt huomattavasti.

Läntisen sosiaalikeskuksen yhteiskuljetuskokeilu alkoi marraskuussa 2002. Siitä lähtien kuljetus on pitänyt tilata keskitetysti Helsingin kuljetuspalvelukeskuksesta eikä kyytiä ole voinut enää ottaa "tolpalta" tai "lennosta".

Oikeusasiamies ei havainnut läntisen sosiaalikeskuksen menetelleen lainvastaisesti, mutta hän painottaa, että kunnan on järjestettävä kuljetuspalvelut vaikeavammaisille niin, että palvelut ovat heidän saatavillaan myös käytännössä.

Lisäksi oikeusasiamies muistuttaa, että kuljetuspalvelun saajalla on oikeus käyttää hänelle kuuluvat matkat tarpeensa mukaan joko kotikunnassaan tai lähikunnissaan, niin kuin vammaispalveluasetuksessa määritellään. Hänellä on myös yleensä oikeus valita matkansa ajankohta.

Jos kuljetuspalvelut eivät niitä tarvitsevan mielestä toteudu hänen kohdallaan vammaispalvelulain mukaan, hän voi vaatia ensiksi viranhaltijalta ja sitten sosiaalilautakunnalta niiden järjestämistä toisin, esimerkiksi vakiotaksilla. Sosiaalilautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lisätietoja antaa oikeusasiamiehensihteeri Tuula Aantaa, puh. (09) 432 3346.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu dnro 2680/4/02 kokonaisuudessaan.