Ammattikorkeakoulut järjestivät internetissä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan esivalintakokeen keväällä 2016. Kanteluiden mukaan ne, joilla ei ole varaa omaan tietokoneeseen ja verkkoyhteyteen, joutuivat muita hakijoita heikompaan asemaan. Lisäksi pidettiin mahdollisena, että joku muu voi täyttää hakijan nimissä esivalintakokeen.

Apulaisoikeusasiamies (AOA) Jussi Pajuoja hankki selvitykset kaikilta esivalintakokeessa mukana olleelta 19 ammattikorkeakoululta sekä lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Vaarantuiko hakijoiden yhdenvertaisuus?

Vain perusopetus on täysin maksutonta. Sen sijaan ammattikorkeakouluopetukseen hakeutuminen voi aiheuttaa hakijoille kustannuksia, oli sitten kyse valintakoeaineiston hankkimisesta, tietokoneesta, koetilaisuuteen matkustamisesta tai majoituksesta.

AOA totesi, että koe oli mahdollista suorittaa paitsi omalla koneella myös esimerkiksi kirjaston tarjoamilla laitteilla.  Esivalintakoe oli myös toteutettu teknisesti niin kevyellä tavalla, että laitteen ominaisuuksilla ei ollut merkitystä kokeen suorittamisessa. Tästä syystä ei ollut aihetta epäillä, etteikö mahdollisuus sähköiseen esivalintakokeeseen osallistumiseen olisi ollut yhtäläisesti tarjolla kaikille siihen halukkaille.

Myönteistä oli, että sähköinen esivalintakoe oli asuinpaikasta riippumaton eikä aiheuttanut hakijalle lisäkustannuksia koepaikkakunnalle matkustamisen vuoksi. Esivalintakokeen sisältö oli myös laadittu niin, että se huomioi toisen asteen koulutuksen suorittaneiden hakijoiden erilaiset koulutustaustat ja aiemman opintomenestyksen.

Väärinkäytösten mahdollisuus?

Sähköinen esivalintakoe suoritettiin valvomattomissa olosuhteissa. Tämä mahdollisti sen, että hakijan puolesta kokeen voisi suorittaa joku muu. Lopullisessa opiskelijavalinnassa esivalintakokeen tulosta ei kuitenkaan otettu huomioon.

AOA piti tilannetta sikäli ongelmallisena, että vilppiä käyttäen olisi ollut mahdollista edetä esivalinnasta varsinaiseen valintakokeeseen. Jos hän olisi menestynyt varsinaisessa kokeessa, hän olisi voinut saada opiskelupaikan lähtökohdiltaan epärehellisin keinoin. Jos hakija ei lopulta olisi tullut valituksi, hän olisi saattanut viedä rehellisin keinoin esivalintaan osallistuneelta mahdollisuuden päästä varsinaiseen kokeeseen.

Yksittäisiä vilppitapauksia ei selvityksissä ilmennyt. AOA:n mukaan valintakoemenettelyssä tulee kuitenkin pyrkiä menettelytapoihin, joissa oikeusturvaa vaarantavien väärinkäytösten riski on mahdollisimman pieni. Jos sähköisen esivalintakokeen käyttöä jatketaan, sen toimivuutta on jatkuvasti seurattava ja ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimiin.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan päätös 1211/4/16 on julkaistu kokonaisuudessaan (suomeksi) oikeusasiamiehen verkkosivuilla, http://www.oikeusasiamies.fi/

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Mikko Sarja, puh. 09 432 3364.