Opettaja pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan varoituksen asianmukaisuuden.

Oikeusasiamies katsoo, että varoituksen antamisella on loukattu kantelijan sananvapautta ja menetelty siten Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vastaisesti. Jääskeläisen mukaan työnantaja ei ollut löytänyt tasapainoa virkamiehen sananvapauden ja hänen lojaliteettivelvollisuutensa välillä.

Kaupungin tulee ilmoittaa oikeusasiamiehelle 16.2.2015 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen esityksensä on antanut aihetta.

Varoitus epäasiallisesta toiminnasta

Opettaja kantoi kirjoituksessaan huolta siitä, että alalle soveltumattomat ammattikasvattajat lisäävät nuorten ongelmia, mutta asiaan ei puututa.

Hän kysyi kirjoituksessaan, ?kuinka paljon kasvukipuilevan nuoren ahdistuneisuutta lisää luonnehäiriöinen opettaja tai opinto-ohjaaja, joka toimii epäjohdonmukaisesti ja maksattaa virheensä oppilaillaan??
(Kirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan tämän tiedotteen lopussa.)

Oikeusasiamies katsoo, että opettajalla oli ollut oikeus saattaa julkisuuteen huolensa ja kriittiset näkemyksensä oman hallinnonalansa epäkohdista. Kirjoitus oli jatkoa lasten hyvinvointia koskevaan keskusteluun, johon kantelija oli tuonut uuden näkökulman.

- Lasten hyvinvointi koulussa on yhteiskunnallisesti tärkeä aihe. Kynnyksen puuttua yleisesti tärkeitä kysymyksiä käsitteleviin kirjoituksiin tulee olla korkea, toteaa Jääskeläinen.

Kirjoituksessa ei ollut yksilöity mitään koulua, opettajaa tai opinto-ohjaajaa. Kritiikki opettajaa ja opinto-ohjaajaa kohtaan ei koskenut heitä yksityishenkilöinä, vaan virkamiehinä. Kirjoituksessa oli ollut välttämätöntä käyttää heistä kielteisiä laatusanoja, jotta kirjoittajan viesti oli tullut ymmärretyksi. Kärjekkäätkin ilmaisut ovat sallittuja asiayhteydessään.

Oikeusasiamies katsoo, että myös työnantajaan kohdistuvat lausumat olivat epäkohtiin puuttuvia arvostelmia, joita ei voinut käyttää varoituksen perusteena. Kirjoitus ei aiheuttanut koulun maineelle huomattavaa vahinkoa. Varoituksessa ei myöskään selvästi kyseenalaistettu kirjoittajan motiiveja.

- Pelkästään se, että kirjoitus voi työnantajasta olla vaivaannuttava ja aiheuttaa yhteydenottoja lasten vanhemmilta, ei riitä perusteeksi puuttua sananvapauteen. Virkamiestenkin sananvapauden rajoja on arvioitava perusoikeusmyönteisesti.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös dnro 5342/2013 kokonaisuudessaan.
Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja, puh. (09) 432 3364.

Kirjoitus "Kun ammattikasvattaja on heikoin lenkki", julkaistu Aamulehdessä 3.4.2013 ja 8.4.2013

Näkökulma-sivulla kirjoitettiin rohkeasti ja avoimesti koulupsykologin työstä (AL 29.3.). Mielen ammattilaiset tekevät merkittävää työtä auttaessaan oppilaita suorituskeskeisessä ja kiivastem-poisessa koulumaailmassa, mutta yhden ilmiön edessä heidänkin voimat ehtyvät: alalle sovel-tumattomat ammattikasvattajat.

Kuinka paljon kasvukipuilevan nuoren ahdistuneisuutta lisää luonnehäiriöinen opettaja tai opin-to-ohjaaja, joka toimii epäjohdonmukaisesti ja maksattaa virheensä oppilaillaan?

Käytännössä epäkelpo koulun aikuinen voi toimia virassaan vuosikausia ilman, että kukaan puuttuu asiaan. Oppilaiden ja vanhempien valitukset kaikuvat kuuroille korville, kun kollegat vaikenevat ja esimiehet peittelevät, koska koulun tärkein tavoite on säilyttää puhdas ja kiiltävä julkisivu, jotta oppilasvirta pysyisi tasaisena. Työnantajan lakimiehetkään eivät uskalla hyökätä opetusalan virkamiehen kimppuun, jos selkeitä virkavirheitä ei voida näyttää toteen.

Mieleltään häilyvän ammattikasvattajan tapauksessa suurimmat kärsijät ovat ne samat maan hiljaiset, jotka eivät tule huomatuiksi kotonakaan. Kun koulussa on korjaamisen varaa, paras oppilas on äänetön oppilas.

Lukuvuosien myötä panokset kovenevat ja pahimmillaan ahdistunut ja henkistä tukea tarvitseva oppivelvollinen ohjataan vääriin jatko-opintoihin. On moraalitonta väittää, että maailman paras peruskoulu teki kaikkensa oppilaan hyväksi.