Nurmeksen poliisi toimi harkintavaltansa puitteissa päättäessään jättää käynnistämättä esitutkinnan pantasuden ampumisen johdosta

8.2.2007

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin mukaan Nurmeksen kihlakunnan poliisi toimi harkintavaltansa puitteissa, kun se päätti olla aloittamatta esitutkintaa ns. pantasuden ampumisesta Nurmeksessa. Tutkinnanjohtajan päätöksestä kanteli oikeusasiamiehelle Luonto-Liiton Susiryhmä. Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies toteaa kuitenkin, että metsästysasetus on puutteellinen pyyntilupaan liitettävien ehtojen osalta.

Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri oli myöntänyt suden pyyntiluvan eräälle metsästysyhdistykselle. Lupa oli voimassa Nurmeksen alueella talvella 2004 - 2005. Lupaehtojen mukaan metsästyksen kohteina saivat olla ongelmia ja vahinkoa aiheuttaneen susilauman yksilöt. Lisäksi luvansaajan oli ennen metsästyksen aloittamista oltava yhteydessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petotutkimukseen. Yhdessä sen kenttähenkilöstön kanssa oli varmistettava, että metsästyksen kohteena ovat juuri ongelmia ja vahinkoa aiheuttaneen lauman yksilöt.

Kun susi sitten kävi erään talon pihassa maaliskuussa 2005, järjestettiin nopeasti jahti ja susi ammuttiin. Vasta kun susi oli pyydetty, metsästäjät havaitsivat, että sudella oli kaulassaan tutkimustarkoitusta varten kiinnitetty tutkapanta ja että susi ei siten kuulunut siihen laumaan, jota lupaehdoissa tarkoitettiin. Metsästäjät eivät olleet ottaneet yhteyttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kenttähenkilöstöön ennen metsästyksen aloittamista.

Suden ampumisesta oli uutinen paikallislehdessä, ja Nurmeksen kihlakunnan poliisilaitos ryhtyi selvittämään, oliko asiassa esitutkinnan edellytyksiä. Tutkinnanjohtajan mukaan esille ei tullut seikkoja, joiden perusteella olisi ollut syytä epäillä rikosta, joten asiassa ei käynnistetty esitutkintaa. 

Ratkaisussaan kanteluun apulaisoikeusasiamies Lindstedt katsoo, että asetetut lupaehdot eivät olleet metsästysasetuksen mukaisia. Siten poliisi oli toiminut harkintavaltansa puitteissa arvioidessaan, ettei asiassa ollut syytä epäillä rikosta. Apulaisoikeusasiamies perustelee ratkaisuaan myös niin sanotulla laillisuusperiaatteella, jonka mukaan rangaistukseen tuomitseminen ja syylliseksi katsominen on mahdollista vain, jos teko on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi.

Apulaisoikeusasiamies Lindstedtin mukaan vaikuttaa kuitenkin ilmeiseltä, että luvassa asetetun kaltaisille lupaehdoille saattaa olla tarvetta. Maa- ja metsätalousministe­riön kala- ja riistaosaston lausunnon mukaan tällaiset ehdot saattaisivat olla EU:n luontodirektiivin ja metsästysasetuksen ilmentämien pyrkimysten mukaisia. Niinpä hän pitää mahdollisena, että metsästysasetus on ristiriidassa näiden säännösten kanssa tai se ei ainakaan ilmennä niiden mukaisia tavoitteita.

Apulaisoikeusasiamies on sen vuoksi lähettänyt päätöksensä maa- ja metsätalousministeriölle sen arvioimiseksi, olisiko metsästysasetusta tai muita säännöksiä ehkä syytä muuttaa. Hän on pyytänyt ministeriötä ilmoittamaan mahdollisista toimenpiteistä 31.5.2007 mennessä.

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin päätös dnro 1666/4/05  kokonaisuudessaan.

Lisätietoja antaa oikeusasiamiehensihteeri Mikko Eteläpää,
puh. (09) 432 3359.