Apulaisoikeusasiamies Lindstedt arvostelee asetuksen valmistelua

27.3.2006

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt katsoo, että poliisien kielitaitovaatimuksia koskevan asetuksen valmistelu ei täysin onnistunut. 

Apulaisoikeusasiamiehen tutkittavana on ollut neljä kantelua, joissa arvosteltiin sitä, että asetukseen ei sisältynyt siirtymäaikaa niiden varalle, jotka olivat aloittaneet opintonsa ennen uudistusta ja siten jo suorittaneet Poliisikoulun kieliopinnot. Kantelijat myös pitivät Poliisikoulun ruotsin opetusta riittämättömänä.

Poliisin hallinnosta annetun asetuksen muutos, johon kielitaitovaatimukset sisältyivät, tuli voimaan 1.5.2004. Se aiheutti poliisien ja poliisiksi opiskelevien keskuudessa laajaa epätietoisuutta sekä eduskunnassa viisi kirjallista kysymystä sisäasiainministerille. Oikeusministeriö joutui myös antamaan asetuksen soveltamista selkeyttävän ohjeen.

Siirtymäaika

Apulaisoikeusasiamies Lindstedt korostaa päätöksessään, että poliisi käyttää oikeusturvan takaajana merkittäviä toimivaltuuksia ja siksi on tärkeää, että poliisimiehillä on riittävä kyky toimia molemmilla kansalliskielillä. Apulaisoikeusasiamies ei kuitenkaan päätöksessään arvioi poliisien kielitaitovaatimusten tasoa vaan asetuksen valmistelua.

Asetuksen valmistelussa olisi alun alkaen tullut arvioida perusteellisemmin asetuksen vaikutuksia ja siirtymäajan tarpeellisuutta. Arvioinnissa olisi pitänyt ottaa huomioon se tosiasia, että Poliisikoulun kieltenopetus ei ole käytännössä kyennyt takaamaan opiskelijoille riittävää ruotsin kielen taitoa -- pääosin opiskelijoiden lähtötason suurista eroista johtuen.

Sisäasiainministeriö myönsi selvityksessään apulaisoikeusasiamiehelle, että jälkikäteen arvioiden siirtymäsäännös olisi helpottanut niiden opiskelijoiden tilannetta, jotka ennen muutoksen voimaantuloa olivat aloittaneet opintonsa tai hyväksytty opiskelemaan, koska asetuksen antamisen ja voimaantulon välinen aika oli kovin lyhyt.

Poliisikoulu puolestaan totesi, että se oli alun perin korostanut siirtymäsäännöksen merkitystä ja pitänyt myös kielitaitovaatimusta tasoltaan liian vaativana. Apulaisoikeusasiamies katsoo, että tämä olisi pitänyt ottaa valmistelussa huomioon, sillä Poliisikoululla oli varmasti käytännössä paras tietämys siitä, millaiset valmiudet koulusta valmistuneilla oli suoriutua käytännön poliisityöstä myös ruotsin kielellä.

Kanteluiden käsittelyn aikana asetusta muutettiin siirtymäaikajärjestelyillä niin, että kanteluissa esiin nostetut ongelmat poistuivat tältä osin.

Kielitaitovaatimukset eivät itse asiassa muuttuneet

Apulaisoikeusasiamiehen saamien selvitysten mukaan asetuksen valmistelussa ei osattu varautua ongelmiin, koska tosiasiassa poliisimiehille säädetyt kielitaitovaatimukset pysyivät ennallaan. Samoja kielitaitovaatimuksia olisi tullut soveltaa jo aikaisemmin poliisihallinnossa. Kävi kuitenkin ilmi, että poliisien kielitaitovaatimuksia ja kielitaidon käytännön osoittamista ei välttämättä ollut käytännössä noudatettu täysin asiaankuuluvalla tavalla. Siitä syystä ? vaikka asetukseen kirjattiin jo olemassa olleet vaatimukset ? syntyi julkisuudessa mielikuva, että vaatimukset olisivat olennaisesti muuttuneet.

Asetuksen selkeydessä toivomisen varaa

Apulaisoikeusasiamies toteaa vielä, että asetuksen selkeydessä olisi myös ollut parantamisen varaa. Lainsäädännön tulisi olla niin selkeää, että ihmiset pystyvät ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa ilman jälkikäteen annettavia selkeyttäviä ohjeita, mihin tässä tapauksessa jouduttiin turvautumaan.

Apulaisoikeusasiamies Lindstedtin päätös dnro 2318/4/04 kokonaisuudessaan

Lisätietoja antaa oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja, puh. (09) 432 3364.