Jos on käyttänyt äänioikeuttaan toisessa EU-maassa, täytyy muuttaessaan pyytää nimenomaisesti nimensä poistamista tämän maan vaaliluettelosta

27.8.2010

Paluumuuttaja voi yllätyksekseen huomata, että hänellä ei ole kotimaassa äänioikeutta EU:n parlamenttivaaleissa. Pelkkä virallinen muuttoilmoitus Väestörekisterikeskukseen ei riitä. Jos on toisessa EU-maassa asuessaan äänestänyt siellä EU-parlamenttivaaleissa, kotimaahan palatessa on tehtävä muodollinen ilmoitus tämän maan viranomaisille siitä, että haluaa nimensä poistettavaksi sen maan vaaliluettelosta.

Oikeusasiamiehelle kanteli henkilö, joka ei ollut voinut äänestää Suomen vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa, koska Espanjan viranomaiset olivat ilmoittaneet hänen käyttävän äänioikeuttaan Espanjassa. Kantelija oli kuitenkin muuttanut Espanjasta takaisin Suomeen jo vuonna 2004 ja tehnyt maahanmuuttoilmoituksen maistraatille.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toteaa ratkaisussaan kanteluun, että Suomessa noudatettu käytäntö europarlamenttivaalien äänioikeuden määräytymisestä perustuu Suomea velvoittavaan direktiiviin, joka on asianmukaisesti toimeenpantu vaalilailla.  Direktiivin mukaan äänestäjä voi käyttää äänioikeuttaan joko kotimaassaan tai siinä EU-maassa, jossa asuu. Jotta kukaan ei voi äänestää kahdesti samoissa vaaleissa, jäsenvaltiot vaihtavat tietoja siitä, kumman maan vaaliluetteloon äänestäjä on merkitty.

Apulaisoikeusasiamiehen tutkittavana olleessa tapauksessa kantelija ei ollut tiennyt, että muuttoilmoitus Väestörekisterikeskukseen ei palauta äänioikeutta eurovaaleissa Suomeen, vaan hänen olisi tullut virallisesti ilmoittaa Espanjan viranomaisille halustaan siirtää äänioikeutensa takaisin kotimaahan.

Apulaisoikeusasiamies korostaa, että äänioikeus on keskeinen perusoikeus, jolla toteutetaan yksilön oikeutta mielipiteen vapauteen ja oikeuteen osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Europarlamenttivaaleja koskeva äänioikeusmenettely on todettu hankalaksi ja menettelyä tultaneen komission uudella direktiivin säädösmuutosehdotuksella ennen vuoden 2014 europarlamenttivaaleja merkittävästi yksinkertaistamaan.  Asiantilaan on siis odotettavissa muutos. Jos direktiivin muutoshanke ei kuitenkaan etene suunnitellusti, oikeusministeriön olisi harkittava, miltä osin Suomen lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa ennen seuraavia EU-vaaleja, jotta kansalaisten äänioikeus toteutuu tosiasiallisesti.

Väestörekisterikeskuksen tiedottaminen ei ole riittävää

Kantelijan tapauksessa lopputulos olisi voinut olla toinenkin: hän olisi voinut äänestää, jos hän olisi saanut tiedon äänioikeuden siirtämiseen vaadittavasta muodollisesta ilmoituksesta ja ajankohdasta, jolloin ilmoitus on viimeistään tehtävä.

Apulaisoikeusasiamies katsookin, että Väestörekisterikeskuksen tiedottaminen on riittämätöntä kantelijan ja muissa samankaltaisissa tapauksissa, joissa henkilö voi perustellusti luulla, että äänioikeus siirtyy Suomeen virallisella muuttoilmoituksella.

Apulaisoikeusasiamies kehottaa oikeusministeriötä ja Väestörekisterikeskusta huolehtimaan hyvissä aioin ennen vuoden 2014 europarlamenttivaaleja siitä, että EU-kansalaiset saavat asianmukaista ja riittävää tietoa äänioikeutensa perusteista ja äänioikeutensa käyttämisestä sekä menettelystä Suomessa toteutettavissa vaaleissa. Hyvä tiedottamiskäytäntö voisi olla esimerkiksi seuraava: Kun Väestörekisterikeskus saa muilta jäsenvaltioilta direktiivin mukaiset ilmoitukset niistä Suomen kansalaisista, jotka ovat ilmoittaneet käyttävänsä äänioikeuttaan muissa jäsenvaltiossa, mutta väestötietojärjestelmän tietojen mukaan asuvat Suomessa, Väestörekisterikeskus lähettäisi heille henkilökohtaisen kirjeen, jossa kerrotaan Suomen vaalimenettelystä. Kirjeen liitteenä voisi olla toimivaltaiselle viranomaiselle palautettava lomake, jossa henkilö voi pyytää hänen merkitsemistä Suomeen vaaliluetteloon ja poistamista muun jäsenvaltion vaaliluettelosta. Vastaavanlainen henkilökohtainen kirje tulisi lähettää myös Suomessa oleville muiden EU-maiden kansalaisille. Samankaltaista tiedottamiskäytäntöä sovelletaan sekä Ruotsissa että Tanskassa.

Apulaisoikeusasiamiehen mielestä olisi hyvä jos oikeusministeriö tiedottaessaan vuoden 2014 europarlamenttivaaleista, voisi kehottaa EU-kansalaisia varmistamaan, että he ovat asianmukaisesti rekisteröityneet äänestäjäksi. Samalla ministeriö voisi tiedottaa esimerkiksi oikeudesta tulla merkityksi Suomen vaalirekisteriin ja menettelystä tämän oikeuden toteuttamiseksi.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätös dnro 2018/4/09 kokonaisuudessaan

Lisätietoja antaa oikeusasiamiehensihteeri Astrid Geisor-Goman,
puh. (09) 432 3365.