Oikeusasiamieheltä huomautus terveyskeskuksen keikkalääkärille laiminlyönnistä

27.2.2008

Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on antanut huomautuksen Oulun läänissä terveyskeskuslääkärinä toimineelle lääketieteen opiskelijalle, koska tämä ei ottanut riittävästi selvää putkaan viedyn päihtyneen tilasta ja teki sen seurauksena virhearvion tämän hoidon tarpeesta. Alkoholia ja unilääkettä nauttinut henkilö jäi putkaan poliisin valvottavaksi ja löytyi myöhemmin sellistä kuolleena.

Oikeusasiamies otti asian tutkittavakseen lehtiuutisen perusteella ja määräsi suoritettavaksi esitutkinnan sen selvittämiseksi, johtuiko kiinniotetun kuolema poliisimiehen, vartijan tai terveyskeskuslääkärin laiminlyönnistä.

Lääkärin tehtävä on päättää päihtyneen hoidon tarpeesta - ei poliisin

Poliisi oli ottanut yhteyttä terveyskeskukseen saatuaan tietää, että päihtymyksen ja aggressiivisen käytöksen vuoksi kiinni otettu henkilö oli nauttinut myös unilääkettä. Koska poliisimiehellä itsellään ei ollut koulutukseen tai kokemukseen perustuvaa tietoa lääkkeen ja alkoholin yhteisvaikutuksista, hän halusi saada terveydenhuollon ammattihenkilön arvion siitä, miten vakava kiinni otetun tila oli.

Oikeusasiamies korostaa, että terveyskeskuslääkärin tehtävä oli tehdä lääketieteellinen arvio kiinni otetun hoidon tarpeesta. Lääkärin arvioon vaikuttivat luonnollisesti ne tiedot, joita hän sai poliisilta. Sen lisäksi hänen velvollisuutensa olisi kuitenkin ollut kysyä myös sellaisia seikkoja, joita poliisi ei ehkä osannut kertoa ja joilla saattoi olla vaikutusta hoidon tarpeen arviointiin.

Oikeusasiamiehen mukaan terveyskeskuslääkäri laiminlöi velvollisuutensa, kun hän ei selvittänyt riittävästi tällaisia seikkoja. Hän ei esimerkiksi pyytänyt poliisia puhalluttamaan kiinni otettua, vaikka hengitysilman alkoholipitoisuus on keskeinen tieto arvioitaessa päihtyneen henkilön terveydentilaa. Jos hän olisi sen tehnyt, hänelle olisi todennäköisesti selvinnyt, että kiinni otettu ei ollut niin vahvassa humalatilassa kuin poliisimies oli arvioinut ja että hänen tilansa johtui pääasiassa lääkkeistä.

Lääkäri ei pyytänyt poliisia selvittämään potilaan nauttimien lääkkeiden vahvuutta eikä myöskään tiedustellut kiinni otetun nimeä. Nimen avulla hän olisi voinut selvittää potilasasiakirjoista kiinni otetun aikaisempaa sairaushistoriaa. Samalla olisi käynyt ilmi myös lääkkeiden vahvuus ja esimerkiksi se, että kiinni otettu oli edellisenä yönä ollut päivystyksessä tajuttomuuden vuoksi.

Lääkärillä olisi myös ollut mahdollisuus pyytää poliisia herättämään kiinni otettu ja tiedustelemaan häneltä, paljonko hän oli nauttinut lääkkeitä ja minkä vahvuisia ne olivat. Samalla olisi voitu selvittää kiinni otetun sen hetkinen tajunnantaso ja mahdollinen väkivaltaisuus.

Päihtynyttä ei saa asettaa eri asemaan kuin muut potilaat

Oikeusasiamies korostaa, että yksittäisten hoitoratkaisujen on perustuttava potilaan terveydentilan edellyttämään, lääketieteellisesti perusteltuun hoidon tarpeeseen. Päihtynyttä ei saa asettaa eri asemaan kuin muut potilaat, kun päätetään siitä, onko hänen terveydentilaansa seurattava terveyskeskuksessa.

Oikeusasiamiehen mukaan kiinni otettu ei ollut saanut päihtymyksensä ja terveydentilansa edellyttämää hoitoa. Hänen hoidon tarpeensa arviointi olisi edellyttänyt, että hänet olisi viety terveyskeskukseen. Tämä olisi ollut myös poliisin velvollisuus.

Terveyskeskuslääkärin ja poliisimiehen puhelinkeskustelussa oli kuitenkin päädytty siihen, että päihtynyt jäi poliisin tiloihin valvontaan ja lääkäri antoi poliisille valvontaohjeet. Miten tähän päädyttiin, siinä lääkärin ja poliisimiehen kertomukset poikkesivat toisistaan. Oikeusasiamies pitää kuitenkin luotettavana poliisimiehen kertomusta puhelinkeskustelusta lääkärin kanssa ja sitä, että poliisi olisi ollut valmis viemään päihtyneen terveyskeskukseen, jos lääkäri olisi sitä pyytänyt. Jos päihtynyt olisi käyttäytynyt terveyskeskuksessa aggressiivisesti, poliisin velvollisuus olisi ollut turvata hoitohenkilökunnan turvallisuus, toteaa oikeusasiamies.

Lääkärin antamat ohjeet päihtyneen valvonnasta olivat riittämättömät

Oikeusasiamies katsoo, että lääkäri jätti antamatta riittävän yksityiskohtaiset ohjeet poliisille siitä, miten päihtyneen tajunnantasoa ja hengitystä olisi pitänyt seurata. Tämä vaikutti oikeusasiamiehen mukaan osaltaan siihen, että tarkkailu ei tapahtunut poliisiasemalla niin kuin päihtyneen tila olisi vaatinut.

Lääkärin ja poliisimiehen kertomukset poikkesivat tässäkin toisistaan siinä, kuinka yksityiskohtaiset ohjeet lääkäri oli antanut. Oikeusasiamies pitää käytettävissään olleen selvityksen perusteella poliisimiehen kertomusta luotettavampana. Poliisi totesikin, että jos sen olisi edellytetty tarkkailevan päihtyneen tajunnantasoa ja hengitystä lääkärin kertomalla tavalla, se ei olisi ottanut päihtyneen seurantaa vastuulleen.

Oikeusasiamies pitää huolestuttavana, että poliisille ja vartijoille annetaan tehtäviä, joihin heillä ei ole koulutusta eikä valmiuksia. Kun kiinniotettu on nauttinut lääkkeitä ja alkoholia, hänen tilansa kehittymistä on seurattava tiiviisti. Tällainen seuranta kuuluu oikeusasiamiehen mielestä terveydenhuollon ammattihenkilöstölle.

Milloin keikkalääkäri käyttää julkista valtaa?

Oikeusasiamies toteaa lopuksi, että voimassa olevan lainsäädännön perusteella ei ole yksiselitteisen selkeää, mitkä ovat ne tehtävät, joissa terveyskeskuslääkäri käyttää julkista valtaa*. Hän pitää tätä epätyydyttävänä, samoin kuin sitä, jos julkisessa terveydenhuollossa samaa työtä tekevien vastuu on erilainen. Oikeusasiamies ottaa erikseen selvitettävikseen nämä kysymykset.

* Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa laillisuutta viranomaisten, virkamiesten ja muiden julkista valtaa käyttävien toiminnassa.

Lisätietoja antaa oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen,
puh. (09) 432 3341.

Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion päätös dnro 1147/2/04.