Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti torstaina 17.6. toimintakertomuksensa vuodelta 2020 eduskunnan puhemies Anu Vehviläiselle.

Vuonna 2020 kanteluita saapui edellisvuoden tavoin ennätysmäärä, yhteensä 7 059. Tämä on noin 800 (13 %) enemmän kuin vuonna 2019 (6 267).

Koronaviruksen vaikutus oikeusasiamiehen kanslian toimintaan

COVID-19 viruksen aiheuttama tilanne oli myös oikeusasiamiehen kansliassa ja laillisuusvalvonnassa ennakoimaton ja ennennäkemätön. Siitä aiheutui suuria muutoksia käsiteltäviin asioihin ja työtapoihin. Epidemian alusta alkaen oikeusasiamiehelle tuli kanteluita viranomaisten toiminnasta. Epidemiatilanne antoi myös aihetta asioiden selvittämiseen oma-aloitteisesti. Kaikkiaan kertomusvuonna tuli käsiteltäväksi lähes tuhat (953) laillisuusvalvonta-asiaa, jotka liittyivät tavalla tai toisella COVID-19-epidemiaan. Asiat olivat hyvin moninaisia ja sisälsivät lähes kaikkiin hallinnonaloihin kytkeytyviä kysymyksiä.

Oikeusasiamies oikeusvaltion turvaajana

Oikeusasiamies Jääskeläinen toteaa kertomuksen puheenvuorossaan, että oikeusasiamiehellä on keskeinen rooli oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisessä ja edistämisessä. Tämä johtuu siitä, että oikeusasiamiehen tehtävät ylimpänä laillisuusvalvojana kytkeytyvät kaikkiin oikeusvaltioperiaatteen keskeisimpiin ainesosiin. Niihin kuuluvat julkisen vallan käytön laillisuus, yksilön perusoikeudet ja -vapaudet sekä riippumaton oikeuslaitos.

Laillisuusvalvonta ja perusoikeuksien toteutumisen valvonta ovat oikeusasiamiehen perustuslaissa säädettyjä tehtäviä. Oikeusasiamiehen toiminta myös tukee tuomioistuinten ja muiden oikeuslaitoksen viranomaisten riippumattomuutta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta onkin lukenut oikeusasiamiehen toiminnan Suomen valtiosääntöidentiteettiin kuuluvaksi.

Näistä syistä oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen kytkeytyy oikeusasiamiehen toimintaedellytysten turvaamiseen. Niiden kannalta on keskeistä, että yksilön oikeusasemaan läheisesti liittyviä tehtäviä ei jää oikeusasiamiehen toimivallan ulkopuolelle, ja että oikeusasiamiehen riippumattomuutta ei vaaranneta.
Suomessa oikeusvaltiosta on huolehdittu hyvin, mutta myös toisenlaisiin olosuhteisiin on syytä varautua.

Perusoikeuksien rajoittamisesta ja niistä poikkeamisesta

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkastelee puheenvuorossaan, miten koronapandemia on haastanut perusoikeusjärjestelmäämme. Kriiseille on tyypillistä, että oikeuksiin kohdistuu erilaisia uhkia, mutta myös näiden uhkien torjumisessa käytetyt keinot voivat vaarantaa oikeuksien toteutumisen. Koronapandemian aikana on rajoitettu ennen näkemättömällä tavalla koko väestön oikeuksia. Joidenkin rajoitusten on koettu loukkaavan jopa ihmisarvoa. Syvälle meneviä rajoituksia on kohdistunut miltei kaikkiin perusoikeuksiin ja kaikkien henkilöiden oikeuksiin.

Koronapandemian aikana on vallinnut laaja yksimielisyys siitä, että julkisella vallalla on velvollisuus suojella väestön henkeä ja terveyttä ja tämän vuoksi myös velvollisuus turvata sairaanhoidon kapasiteetin riittävyys ja, että tämä on perusoikeusjärjestelmän kannalta erittäin painava peruste. Sitä vastoin vaikeampaa on saavuttaa yksimielisyyttä siitä, ovatko toimenpiteet välttämättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Mikäli tarkastelussa painotetaan perusoikeusrajoituksilla tai niistä poikkeamisella saavutettua menestystä elämän suojelemisessa ja terveyden edistämisessä, syntyy kovin erilainen kuva kuin silloin, kun tarkastelu kohdistetaan niihin rajoituksiin, joita oikeuksiin ja vapauksiin on tehty sekä niiden vaikutuksiin yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

On liian aikaista tehdä lopullista arviota siitä, miten perusoikeusjärjestelmämme on selvinnyt koronaepidemiasta ja poikkeusoloista. Erityisen huolestuttavia ovat kuitenkin olleet useat laillisuusvalvonnassa tehdyt havainnot siitä, että viruksen leviämisen estämiseksi julkista valtaa on käytetty perusoikeuksia rajoittavalla tavalla, ilman siihen oikeuttavaa toimivaltaa.

Oikeusasiamies valtiosääntöisenä laillisuusvalvojana

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen tarkastelee valtiosääntöisten kysymysten käsittelyä oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa. Lakien perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonnasta huolimatta välillä tulee esille tilanteita, joihin oikeusasiamiehen on perusteltua puuttua oikeusvaltion turvaajana. Tyypillisimmin kyse on siitä, että lain soveltamisen katsotaan jossain tilanteessa johtavan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmallisiin lopputuloksiin. Toisinaan laillisuusvalvoja antaa kannanottoja myös perustuslain 124 §:n kannalta liittyen julkisten hallintotehtävien hoitamiseen viranomaisorganisaation ulkopuolella.

Joskus kyse olla myös aivan uuden tyyppisten valtiosääntöisten kysymysten havaitsemisesta. Tällainen oli kertomusvuonna AOA Pölösen antama valtion Senaatti-kiinteistöjen toiminnan oikeudellista perustaa koskeva ratkaisu. Osin siihen liittyen asian valtiosääntöoikeudelliset ja muut oikeudelliset epäkohdat tunnistettiin myös eduskuntakäsittelyssä. Eduskunta edellytti hallituksen antavan Senaatti-kiinteistöistä, sen tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöistä sekä koko Senaatti-konsernista vuoden 2022 syysistuntokauden alkuun mennessä kokonaisvaltaisen selonteon.

Oikeusasiamiehen kertomus on julkaistu 17.6.2021 oikeusasiamiehen verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi ja www.ombudsman.fi.

Lisätietoja antaa kansliapäällikkö Matti Marttunen, puh. 432 3333.