Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti perjantaina 3.6.2016 toimintakertomuksensa vuodelta 2015 eduskunnan puhemies Maria Lohelalle.

Kertomuksessa näkyy aikaisempaa korostuneemmin vapautensa menettäneiden ja vammaisten henkilöiden oikeudet. Kertomusvuonna tehtiin ennätysmäärä tarkastuksia. Kanteluiden määrä nousi hieman, mutta niiden käsittelyajat lyhenivät entisestään.

Kertomukseen sisältyy oikeusasiamies Jääskeläisen ja apulaisoikeusasiamiesten Jussi Pajuojan ja Maija Sakslinin puheenvuorot.

Oikeusasiamiehestä vammaisten henkilöiden oikeuksien valvoja

Oikeusasiamies Jääskeläinen käsittelee puheenvuorossaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä yleissopimusta, joka tulee Suomessa voimaan 10.6.2016. Sopimuksen voimaan saattaminen kesti Suomessa lähes 10 vuotta. Oikeusasiamies pitää valitettavana sitä, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ratifiointiprosessien hitaus on Suomessa pikemmin sääntö kuin poikkeus. Vammaisyleissopimuksen ratifioinnissa Suomi jäi kolmen viimeisimmän EU-maan joukkoon.

Sopimuksen ratifioinnin myötä vammaisten henkilöiden oikeuksien valvonnasta tulee oikeusasiamiehen uusi erityistehtävä. Tehtävään on valmistauduttu muun muassa ottamalla vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyviä kysymyksiä esille jokaisella oikeusasiamiehen tarkastuskäynnillä ja suuntaamalla aikaisempaa enemmän tarkastuksia vammaisten henkilöiden asumisyksiköihin.

Kanteluiden tutkinnassa ja tarkastuksilla tehtyjen havaintojen perusteella vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa on monia ongelmia. Ongelmia on havaittu esimerkiksi vammaispalvelujen järjestämisessä, toimitilojen esteettömyydessä ja asioinnin saavutettavuudessa sekä kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden rajoittamisessa.

Miten järjestetään hyvä varhaiskasvatus?

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja kysyy puheenvuorossaan: "Miten järjestetään hyvää varhaiskasvatusta?" Varhaiskasvatus tarkoittaa päiväkotia tai perhepäivähoitoa.

Parhaillaan Opetushallitus laatii uusia valtakunnallisia varhaiskasvatussuunnitelmien perusteita. Niiden pohjalta tehdään paikalliset suunnitelmat, jotka tulee ottaa käyttöön viimeistään elokuussa 2017. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma.

Haasteena on, että suunnitelmia toteutetaan tilanteessa, jossa kuntien resurssit eroavat merkittävästi toisistaan. Elokuun alussa tulee voimaan varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen muutos. Vähimmillään ne tarkoittavat, että kunta tarjoaa lapselle 20 viikkotuntia hoitoa ryhmässä, jossa yhtä aikuista kohti on kahdeksan lasta.

Opetushallitus kantaa huolta siitä, että tarjonnan määrällinen minimi merkitsee myös sisällöllistä minimiä. Jos kunnalla on niukasti resursseja, esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiaan ei voida panostaa. Tämä herättää edelleen kysymyksen siitä, milloin tullaan kriittiseen pisteeseen, jossa valtakunnalliset perusteet eivät enää yhdenvertaisesti toteudu eri paikkakunnilla tai yksittäisen lapsen kohdalla.

Perusoikeudet ja julkisen talouden säästöt

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin käsittelee puheenvuorossaan perusoikeuksia ja julkisen talouden säästöjä.

Julkisen talouden tasapainottamiseksi on tehty lähes kaikkiin perusoikeuksiin kohdistuvia leikkauksia. Leikkaukset ovat erityisen kohtalokkaita silloin kun ne kohdistuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksiin, yhdenvertaiseen kohteluun ja oikeusturvaan.

Taloudellinen epävarmuus rapauttaa luottamusta yhteiskunnan kykyyn turvata perusoikeudet. Kielteinen kehitys on mahdollista katkaista ylläpitämällä vahvaa ja avointa demokratiaa. Perusoikeuksille ja ihmisoikeuksille rakentuva demokratia luo turvallisuutta ja luottamusta yhteiskuntaan.

Perus- ja ihmisoikeuksien kansainvälisessä valvontakäytännössä on vakiintumassa useita edellytyksiä taloudellisiin syihin perustuville oikeuksien heikennyksille. Oikeuksien rajoitusten ja niitä heikentävien säästötoimenpiteiden toteuttaminen edellyttää huolellista vaihtoehtojen selvittämistä. Säästötoimenpiteiden tulee olla välttämättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia, eivätkä ne saa olla syrjiviä. Säästötoimiin tulee lisäksi aina liittyä samanaikaisia toimenpiteitä, jotka kohtuullistavat ja lieventävät niiden vaikutuksia kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

Oikeusasiamiehellä on keskeinen rooli perusoikeuksien noudattamisen valvonnassa ja säästöjen vaikutusten seuraamisessa haasteellisessa taloustilanteessa. Kantelujen ja tarkastusten perusteella on ilmeistä, että lainvastaisen toiminnan ja perusoikeuksien loukkausten taustalla on usein taloudellisia syitä. Usein riittämättömistä taloudellisista resursseista seuraa merkittäviä puutteita oikeuksien toteutumiseen.

Oikeusasiamiehen puoleen kääntyminen on helppoa ja maksutonta. Apua pyydetäänkin aiempaa useammin oikeusasiamieheltä. Valitettavasti kuitenkin juuri silloin, kun perusoikeuksien toteutumisen valvonnan tarve on suuri, kohdistuu myös laillisuusvalvojien voimavaroihin säästöpaineita, sen sijaan, että niitä vahvistettaisiin perusoikeuksien turvaamiseksi myös julkisen talouden kriisin aikana.

Kantelujen määrä nousi hieman, tarkastuksia tehtiin ennätysmäärä

Vuonna 2015 kanteluita saapui 4759. Luku on kaikkien aikojen toiseksi suurin ja noin 150 enemmän kuin vuonna 2014. Kanteluita ratkaistiin 4794 eli vähän enemmän kuin niitä saapui.

Vuoden vaihteessa vireillä ei ollut yhtään yli vuoden vanhaa kantelua. Tämä tavoite saavutettiin jo kolmannen kerran peräkkäin. Kantelujen keskimääräinen käsittelyaika oli vain 3,2 kuukautta.

Kaikista ratkaistuista kanteluista ja omista aloitteista 834 eli yli 17 % johti oikeusasiamiehen toimenpiteisiin.

Vuoden 2015 aikana tehtiin tarkastuksia 152 kohteeseen. Luku on kaikkien aikojen suurin ja lähes 37 % enemmän kuin edellisenä vuonna (111).

Oikeusasiamiehen kertomus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi, lisäksi siitä julkaistaan myöhemmin englanninkielinen lyhennelmä. Kertomus julkaistaan myös verkossa pdf-muodossa.

Kanslian yhteydessä toimiva Ihmisoikeuskeskus antaa oman kertomuksensa.

Oikeusasiamiehen kertomus on julkaistu 3.6.2016 oikeusasiamiehen verkkosivuilla http://www.oikeusasiamies.fi/ ja http://www.ombudsman.fi/. Lisätietoja antaa kansliapäällikkö Päivi Romanov, puh. (09) 432 3333 tai paivi.romanov@eduskunta.fi.