Vapaudenriistoon liittyvissä oikeussuojajärjestelyissä on ensisijaista päätöksen laillisuuden nopea ja perusteellinen arviointi riippumattomassa tuomioistuimessa, jolla tulee olla mahdollisuus päättää vapaudenriiston välittömästä lopettamisesta.

Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan hallinto-oikeus oli loukannut kantelijan oikeutta viivytyksettömään vapaudenriiston tuomioistuinkontrolliin. Hän piti todennäköisenä, että arvio olisi ollut sama, jos tapahtumat olisi saatettu EIT:n arvioitavaksi.

Jääskeläinen katsoo, että oikeusturvan tulee toteutua ensisijaisesti kansallisella tasolla, ja että oikeudenloukkaukset tulee ennen kaikkea estää ennakolta. Tapahtuneet oikeudenloukkaukset tulee hyvittää jälkikäteen sellaisella tavalla ja tasolla, joka ei jää jälkeen Euroopan ihmisoikeussopimusjärjestelmästä.

Suomessa ei vielä ole kansallista lainsäädäntöä oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hallinto-oikeudessa. Euroopan ihmisoikeussopimusjärjestelmä muodostaa kuitenkin oikeudellisen perustan hyvitykselle myös tällöin.

Oikeusasiamies pyytää oikeusministeriötä harkitsemaan, miten kantelijalle voitaisiin hyvittää oikeudenloukkauksen aiheuttama kärsimys, ja ilmoittamaan mahdollisista toimenpiteistä 31.12.2011 mennessä.

Oikeusasiamies  Jääskeläinen on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain muuttamisesta. 

Muutoksella lain soveltamisalaa laajennettaisiin hallintotuomioistuimiin. Nykyisin lakia sovelletaan vain oikeudenkäynnin viivästymiseen yleisissä tuomioistuimissa.

Oikeusasiamies  kiinnittää huomiota mm. siihen, että viivästyksistä esitetyt korvausmäärät perustuvat vuositasolla arvioitavaan viivästykseen. Korvaus on lähtökohtaisesti 1 500 euroa viivästyneeltä vuodelta.

Jääskeläisen mukaan järjestelmä ei ota huomioon erittäin nopeaa käsittelyä vaativia asioita, joissa hyväksyttävä käsittelyaika on korkeintaan muutamia kuukausia tai viikkoja, kuten tahdonvastaista psykiatrista hoitoa koskevissa valituksissa. Korvaustaso jäisi tällöin liian matalaksi, jos korvauksen määrä laskettaisiin murto-osina 1 500 eurosta.

Oikeusasiamies esittää oikeusministeriön harkittavaksi, tulisiko lakiehdotusta muuttaa niin, että se ottaisi paremmin huomioon tämäntyyppiset, nopeaa käsittelyä vaativat asiat.