Hoitotakuu ei toteudu hammashoidossa

22.11.2007    

Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on arvostellut toistamiseen Helsingin kaupunkia siitä, että se ei ole järjestänyt potilaille hammashoitoa kansanterveyslaissa säädetyssä enimmäisajassa.  Vaikka kaupunki on tiennyt, ettei se itse voinut antaa hoitoa säädetyssä ajassa, se ei kuitenkaan hankkinut potilaille hoitoa muilta palveluntuottajilta viivytyksettä ja enimmäisaikojen puitteissa, niin kuin sen olisi lain mukaan pitänyt tehdä. Helsingin kaupunki on oikeusasiamiehen mukaan menetellyt potilaiden hoidossa lainvastaisesti ja laiminlyönyt lakisääteiset velvollisuutensa.

Oikeusasiamiehen tutkittavana on tänä vuonna ollut neljä kantelua kohtuuttoman pitkistä jonotusajoista kiireettömään hammashoitoon. Jakomäen hammashoitolassa potilas oli hoitojonossa vielä vuosi sen jälkeen, kun hänen hampaissaan oli alkutarkastuksessa todettu reikiä. Malmin hammashoitolassa potilaalle oli ensin kerrottu, että hän voisi saada ajan reikien paikkaamista varten vuoden sisällä. Kun vuosi tuli täyteen, ajanvarauksesta ilmoitettiin kuitenkin, että jonotus kestää vielä 2 - 4 kuukautta. Toinen potilas oli ollut Malmilla hoitojonossa melkein vuoden, kun hän kanteli viivytyksestä oikeusasiamiehelle.  Kivikon hammashoitolassa potilas joutui odottamaan pääsyä hoitoon 18 kuukautta. Kantelija oli kertomansa mukaan pyytänyt mahdollisuutta päästä hoitoon ostopalvelun kautta, mutta se oli evätty, koska hän tarvitsi vain suuhygienistin palveluita.

Oikeusasiamies on kaikkien neljän kantelun johdosta antanut Helsingin terveyskeskukselle huomauksen. Kun kantelijoiden hoidon tarve oli arvioitu, heille olisi oikeusasiamiehen mukaan pitänyt järjestää tarpeelliseksi todettu hammaslääketieteellinen hoito kohtuullisessa ajassa. Kohtuullinen aika on kolme kuukautta siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Jos hoidon lykkääminen ei vaaranna potilaan terveydentilaa, hoidon antamista on mahdollista lykätä vielä toiset kolme kuukautta.

Oikeusasiamies pyysi kanteluiden johdosta Helsingin terveyskeskukselta selitystä erityisesti siitä, miksi se ei hankkinut potilaille hoitoa muilta palveluntarjoajilta, kun se tiesi, ettei se pystynyt tarjoamaan hoitoa säädetyissä enimmäisajoissa. Tätä selvitystä oikeusasiamies ei saanut.

Sen sijaan terveyskeskus kertoi, että vaikka kunnalliseen hammashoitoon on lisätty resursseja, tilanne ei ole helpottunut vaan päinvastoin huonontunut. Hoitojonossa on heinä - syyskuussa 2007 ollut 9 000 - 10 000 potilasta. Näistä kiireettömään hoitoon päätyä on odottanut yli 6 kuukauden ajan 7 000 - 9 000 potilasta. Kunnallisten suun terveydenhuollon palveluiden kysyntä näyttää terveyskeskuksen mukaan lisääntyvän koko ajan samalla kun yksityisten palveluiden käyttö vähentyy.

Terveyskeskus korosti lisäksi, että valtakunnallinen työvoimatilanne on hammashuollossa tällä hetkellä sellainen, että vaikka terveyskeskus haluaisi palkata tai vuokrata lisää työvoimaa taikka hankkia lisää ostopalveluita, hammaslääkäreitä ei ole saatavilla.

Oikeusasiamies painottaa, että kun terveyskeskus ei pystynyt antamaan hoitoa säädetyissä enimmäisajoissa, sen olisi tullut järjestää hoito yhteistoiminnassa toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa tai hankkimalla hoito sopimukseen perustuen muilta palveluntuottajilta.

Myös Etelä-Suomen lääninhallituksen tutkittavana on ollut useita kanteluita Helsingin terveyskeskusten hammashoidosta ja lääninhallitus on siksi ryhtynyt selvittämään asiaa. Selvityspyynnössään lääninhallitus on pyytänyt terveyskeskuksilta marraskuun alkuun 2007 mennessä vastauksia 14 kysymykseen hammashoidosta. Lääninhallituksen mukaan Helsingin kaupungin tulee järjestää suun terveydenhuolto kaikilta osin hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Muuten lääninhallitus harkitsee, pitääkö sen velvoittaa kaupunki siihen sakon uhalla.

Oikeusasiamiehen ratkaisut dnrot 767/4/07 (Malmi), 785/4/07 (Malmi), 713/4/07 (Jakomäki) ja 1202/4/07 (Kivikko) ovat kokonaisuudessaan ratkaisutietokannassa.

Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen, puh. (09) 432 3377.