Apulaisoikeusasiamies muistuttaa yksityisyyden suojasta ja
julkisen vallan käytön rajoista

15.6.2009

Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen pitää erittäin tärkeänä turvatarkastusten tavoitetta estää kiellettyjen aineiden ja esineiden vieminen lentokentän turvavalvotulle alueelle ja lentokoneisiin. Tämä tavoite ei saa vaarantua, mutta EU-oikeuden normeihin perustuvien tarkastusmenetelmien kansallisessa toimeenpanossa tulee ottaa huomioon perustuslain vaatimukset yksityisyyden suojasta ja julkisen vallan käytöstä.

Apulaisoikeusasiamies muistuttaa yksityisyyden suojasta lentokenttien turvatarkastuksissa. Jos tarkastus vaatii tavallista enemmän selvittelyä, turvatarkastajan tulee tiedustella matkustajalta, haluaisiko hän, että hänen asioitaan käsitellään erillisessä tilassa. Joka tapauksessa turvatarkastajan on varmistuttava siitä, etteivät ulkopuoliset näe tarkastettavan laukun sisältöä tai kuule yksityisyyden suojan piiriin kuuluvaa keskustelua.

Salassa pidettäviä ovat muun muassa terveystiedot. Siksi kysymysten sisältöön on kiinnitettävä huomiota. Keskeistä on, tarvitaanko lääkettä sairauden hoitoon ja vaativatko annosteluohjeet lääkkeen ottamista lennon aikana.

Apulaisoikeusasiamies on saattanut käsityksensä yksityisyyden suojan huomioon ottamisesta Ilmailuhallinnon ja Ilmailulaitos Finavian tietoon, jotta turvatarkastajien ohjeistusta tarkennetaan.

Oikeusasiamiehelle kanteli henkilö, jonka matkalaukku oli avattu muiden matkustajien nähden turvatarkastuksessa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja hänen henkilökohtaiset matkatavaransa, kuten lääkkeet, olivat kaikkien nähtävillä. Lisäksi turvatarkastaja oli tiedustellut hänen nestemäisten lääkkeidensä käyttötarkoitusta kaikkien kuullen.

Yksityisen turvatarkastajan toimivallan rajat

Apulaisoikeusasiamies Jääskeläinen otti kantelun yhteydessä tutkittavakseen yleisemminkin, miten turvatarkastuksia suoritetaan EU-oikeuden normien ja ilmailulain nojalla. Lisäksi hän tutki sanomalehtikirjoituksen pohjalta henkilöskannerin käyttöönottoa Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Turvatarkastukset hoidetaan Ilmailulaitos Finavian ylläpitämillä lentoasemilla yleensä omalla henkilöstöllä, mutta suurimmilla lentoasemilla toiminta on joko kokonaan tai osittain ulkoistettu. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä turvatarkastuksista
vastaa neljä eri yritystä. Lisäksi kahdella paikkakunnalla turvatarkastusten käytännön toteuttamisesta vastaavat yksityiset lentoaseman pitäjät.

Apulaisoikeusasiamies Jääskeläinen toteaa, että turvatarkastaja käyttää julkista valtaa puuttuessaan henkilöiden koskemattomuuteen, joka on turvattu perustuslaissa. Perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Apulaisoikeusasiamies on tutkinut, käytetäänkö turvatarkastuksissa merkittävää julkista valtaa.

Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota siihen, että turvatarkastusten järjestämisvastuun sääntely oli jossain määrin puutteellista, kun Ilmailulaitoksesta annetussa laissa ei ole nimenomaisesti säädetty tästä julkisesta hallintotehtävästä.

Ongelmat henkilöskannerin käytössä

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan on oleellista arvioida, onko henkilöskannerin käyttö sopusoinnussa perustuslain kanssa, kun turvatarkastuksia suorittavat yksityiset Ilmailuhallinnon luvalla toimivat turvatarkastajat.

Koska skannerin käytössä paljastuu melko tarkka kuva henkilön alastomasta vartalosta, apulaisoikeusasiamies arvioi, voidaanko skannaus rinnastaa riisuttamiseen. Jos näin olisi, skannausta eivät voisi tehdä yksityiset turvatarkastajat, koska apulaisoikeusasiamiehen mielestä riisuttamisessa käytetään merkittävää julkista valtaa. Hän katsoo kuitenkin, että skannaus on toimenpiteenä vähemmän nöyryyttävä kuin riisuttaminen, koska alastomuus paljastuu kuvassa eikä luonnossa. Lisäksi skannaukseen on aina pyydetty matkustajalta suostumus, ja hän on voinut kieltäytyä siitä.

Näistä syistä apulaisoikeusasiamies katsoo, että henkilöskannaus ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa niin, että hänellä olisi ainakaan tässä vaiheessa aihetta puuttua asiaan. Skannauslaitteiden pysyvä käyttö on edelleen selvitettävänä EU:n toimielimissä.

Sen sijaan apulaisoikeusasiamies puuttuu siihen, että henkilöskanneria on voinut käyttää henkilö, joka on eri sukupuolta kuin tarkastettava. Tätä ei ole aktiivisesti kerrottu matkustajille.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan asiasta pitää kertoa, koska sillä voi olla merkitystä siihen, suostuuko matkustaja tarkastukseen skannerilla. Turvatarkastajien koulutuksessa on myös korostettava, että matkustajalla on oikeus valita vapaasti tarkastusmenetelmä ja että eri menetelmät ovat yhdenvertaisia. Valinta ei saa johtaa kielteisiin seurauksiin matkustajalle.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja ilmailuhallinnon tehtävät

Sallittujen tarkastusmenetelmien sääntely ei kuulu kansallisen päätöksenteon piiriin, vaan niistä on säännökset EU:n turva-asetuksessa ja sen nojalla annetuissa komission asetuksissa. Siksi liikenne- ja viestintäministeriössä ja ilmailuhallinnossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että sallituista vaihtoehdoista käyttöönotettavat menetelmät eivät johda perustuslain vastaiseen merkittävään julkiseen vallan käyttöön yksityisten suorittamissa turvatarkastuksissa.

Apulaisoikeusasiamies Jääskeläinen pyytää liikenne- ja viestintäministeriötä, Ilmailuhallintoa ja Ilmailulaitosta ilmoittamaan 31.12.2009 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut aihetta.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu dnro1242/4/07

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Riitta Länsisyrjä,
puh (09) 432 3363.