Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläinen arvostelee kahta keskusrikospoliisin poliisimiestä salassa pidettävien tietojen antamisesta Helsingin kaupungille. Yhteiskunnallisesti hyväksyttävä tavoite torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ei oikeuttanut menettelyä, koska salassa pidettävien tietojen luovuttamisen toiselle viranomaiselle tulee perustua lakiin. 

Kaupunki pyrki selvittämään vuokraajaehdokkaan taustoja

Helsingin kaupunki pyysi poliisilta tietoa siitä, oliko erään kiinteistön suunniteltuun vuokraukseen liittyvillä yhtiöillä kytköksiä Bandidos-moottoripyöräkerhoon. Keskusrikospoliisi antoi asiassa lausunnon, jossa yhtiöiden nimeltä mainittujen vastuuhenkilöiden kerrottiin olevan tuon kerhon jäseniä. Kaupunki ilmoitti tähän lausuntoon viitaten vuokrausta aikoneelle taholle, että asiassa erittäin todennäköisesti tulisi kielteinen päätös. 

Tietojen luovutukselle tulee olla laillinen peruste

OA totesi, että henkilön jäsenyys kyseisessä kerhossa oli viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) mukaan salassa pidettävä tieto. Julkisuuslain mukaan viranomaisten välillä voi luovuttaa salassa pidettävää tietoa vain, jos tästä on laissa erikseen säädetty. Tällaista säännöstä ei tässä tapauksessa ollut. 

Henkilöä koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttamista on perustuslaissa turvattujen henkilötietojen ja yksityiselämän suojan vuoksi pyritty säätelemään tarkasti. Näin on tehty muun muassa turvallisuusselvityslaissa, joka sinänsä ei tähän tapaukseen soveltunut. Salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa vain laissa säädetyin edellytyksin. 

Poliisihallitus oli asian oikeudellisessa arvioinnissa samoilla linjoilla kuin oikeusasiamies.

Rikostorjunta on erittäin tärkeää

OA:n mukaan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on erittäin tärkeää. Kuitenkaan se, että poliisilla on lain mukaan tällainen tehtävä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä motiivi, ei vielä sellaisenaan oikeuta luovuttamaan toiselle viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja. Järjestäytyneenkin rikollisuuden torjunta voi tapahtua vain lain sallimin tavoin. 

Saaduissa lausunnoissa katsottiin, että tämän tyyppiselle tietojen luovutukselle on tarvetta. Eräissä Euroopan maissa on käytetty eri viranomaisten laajaa yhteistyötä, muun muassa tietojen vaihtoa, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. OA totesi, että mikäli Poliisihallitus katsoo, että nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittävästi keinoja tällaiseen järjestäytyneen rikollisuuden ns. hallinnolliseen torjuntaan, se voi harkintansa mukaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin lainsäädännön kehittämiseksi. 

Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen ratkaisu 4963/2017 on julkaistu kokonaisuudessaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla osoitteessa www.oikeusasiamies.fi 

Lisätietoja asiasta antaa esittelijäneuvos Juha Haapamäki, puh 09 432 3334.