Moitteet apulaisoikeusasiamieheltä

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin katsoo taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin  puolueettomuuden vaarantuneen Guggenheim-Helsinki -museohankkeen valmistelussa. Hän pitää Gallen-Kallela-Sirénin menettelyä asiassa moitittavana.

Gallen-Kallela-Sirénille oli hankkeen valmistelun aikana kehittynyt erityinen ja kiinteä sidonnaisuus Ekoport Turku Oy:n hallituksen jäsenyyden ja hänen puolisonsa työsuhteen kautta Guggenheim-säätiön hallituksen suomalaiseen jäseneen ja tätä kautta myös säätiöön ja itse hankkeeseen.

Julkisuudessa käyty keskustelu osoitti, että hankkeen käsittelyn asianmukaisuus oli herättänyt epäilyjä. Lisäksi hanke oli taloudellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittävä.

Näiden seikkojen arviointi kokonaisuutena muodosti Sakslinin näkemyksen mukaan laissa tarkoitetun erityisen syyn, jonka perusteella voidaan katsoa, että Gallen-Kallela-Sirénin puolueettomuus vaarantui hankkeen valmistelussa.

- Nähdäkseni Gallen-Kallela-Sirénin olisi tullut ymmärtää näistä sidonnaisuuksista johtuva vakava epäily esteellisyydestään, toteaa Sakslin päätöksessään.

Asiaa tutkittiin yksityishenkilön tekemän kantelun johdosta ja siitä hankittiin Helsingin kaupun-ginhallituksen ja taidemuseon johtajan Gallen-Kallela-Sirénin selvitykset. Hankkeen yksityiskohtia on selvitetty kaupunginhallituksen pöytäkirjoista.

Kaupungin vastuuhenkilö

Helsingin taidemuseon johtaja Gallen-Kallela-Sirén oli kaupungin vastuuhenkilö Guggenheim-museohankkeen valmistelussa ja yhteyshenkilö Solomon R. Guggenheim -säätiöön.

Kaupungin vastuuhenkilönä hän avusti museon perustamisesta tehdyn selvityksen ohjaamisessa ja koordinoinnissa ja osallistui asiantuntijaryhmän kokouksiin. Hän toimi myös esittelijänä taidemuseon johtokunnan antaessa asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle.

Museohankkeen selvitystyön aikana Gallen-Kallela-Sirén kutsuttiin Ekoport Turku Oy:n hallituksen jäseneksi. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Guggenheim-säätiön hallituksen suomalainen jäsen. Gallen-Kallela-Sirénin puoliso otettiin yhtiöön työsuhteeseen.

Merkittävä hanke

Sakslin toteaa Guggenheim-Helsinki -museon olleen taide- ja kulttuuripoliittisesti merkittävä hanke, joka edellytti Helsingin kaupungilta myös merkittävää taloudellista panostusta.  Kaupunki maksoi hankkeen selvitystyöstä Guggenheim-säätiölle 1,2 milj. euroa. Jatkossa Helsinki olisi sitoutunut maksamaan mm. hankkeen suunnittelu- ja rakennuskustannuksia.

Hanke herätti voimakasta vastustusta ja kannatusta, minkä vuoksi siihen kohdistui suuri julkinen kiinnostus.

Helsingin kaupunginhallitus hylkäsi Guggenheim-museohankkeen toukokuussa 2012. Tästä syystä Gallen-Kallela-Sirénin mahdollisen esteellisyyden aiheuttama menettelyvirhe asian valmistelussa ja sen vaikutus päätöksen pysyvyyteen ei voi tulla tuomioistuinten arvioitavaksi.

Esteellisyysarvion peruste

Apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä selostetaan laajasti esteellisyyteen liittyviä oikeusohjeita, oikeuskäytäntöä ja -kirjallisuutta.

Hallintolain esteellisyysperusteen tarkoituksena on turvata asian käsittelyn objektiivisuutta ja puolueettomuutta ja yleistä luottamusta virkamiesten ja viranomaisen riippumattomuuteen.