- Perustuslaissa turvattuun sosiaaliturvaan kuuluu, että julkinen valta turvaa lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu, toteaa Sakslin.

Hän pyytää osapuolia ilmoittamaan vuoden loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin esitys on johtanut.

Asiasta kantelivat oikeusasiamiehelle lapsen vanhemmat. He olivat vuonna 2010 hakeneet kunnalta avustusta lapsensa hoidon tarpeen edellyttämään omakotitalonsa korjaukseen.

Ristiriitaisia ja puutteellisia selvityksiä

Apulaisoikeusasiamies Sakslin toteaa saamiensa selvitysten perusteella, että tapahtumien kulussa ja asian tulkinnassa oli ollut selkeää ristiriitaa.

Kunnan selvityksen mukaan vammaispalvelulain nojalla hankkeeseen olisi saanut avustusta vain muutamia tuhansia euroja. Tämän vuoksi kunta myönsi korjausavustuslain nojalla korjausavustusta 41 % hyväksytyistä kustannuksista eli noin 40 000 euroa.

Vanhemmat hakivat vuonna 2011 korjausavustuksen maksatusta ja kunta teki rahatilauksen ARAlle. Selvityksensä mukaan kunta oli vastannut ARAn lisäselvityspyyntöön ja lähettänyt sille pyydetyt asiakirjat. Lisäksi kunta oli myöntänyt kantelijoille vammaispalvelulain nojalla avustusta asunnon muutostöihin 3 000 euroa. 

Kunnan selvityksen mukaan sillä ei ollut mitään oikeudellista perustetta jättää avustus maksamatta. Koska ARA ei myöntänyt kunnan tilaamaa avustusta, asia oli jäänyt keskeneräiseksi.

ARA oli selvityksensä mukaan poistanut kunnan rahatilauksen, koska korjausavustus on toissijainen avustus, eikä kunta ollut selvittänyt vammaispalvelulain nojalla myönnettävää avustusta. ARAn  mukaan kunta ei olisi myöskään antanut pyydettyä lisäselvitystä määräajassa.

ARA katsoi selvityksessään myös, että sen tehtäviin ei kuulu suoraan ohjata avustuksensaajia eikä vastata avustuspäätöksiin liittyviin kyselyihin. Se antaa kunnille ohjausta vain vuosittain annettavilla ohjeilla.

Apulaisoikeusasiamies Sakslin toteaa, että ARA:n selvityksistä ei ilmene, mihin asiakirjoihin tai asiakirjarekisterin tietoon perustui sen näkemys, että kunta vastoin ilmoitustaan ei olisi antanut pyydettyjä lisäselvityksiä määräajassa eikä sitä, millä perusteella ARA:lla oli ollut oikeus poistaa kunnan määrärahatilaus.

ARA laiminlöi neuvonta- ja ohjausvelvollisuutensa

Sakslin katsoo, että erityisen tuen tarpeessa olleen vammaisen lapsen huolenpitoa ja hyvinvointia tukeva korjausavustusmenettely epäonnistui ARAn laiminlyöntien vuoksi.

ARAn olisi tullut käsitellä kunnan korjausavustuslain mukainen rahatilaus muulta osin viimeistään silloin, kun kunta oli ilmoittanut myöntäneensä kantelijoille avustusta vammaispalvelulain nojalla.

ARAlla ei myöskään ollut oikeudellista perustetta poistaa kunnan rahatilausta, vaan asian asianmukainen käsittely olisi edellyttänyt asian riittävää ja asianmukaista selvittämistä.

ARAlla on korjausavustuslain mukaan velvollisuus ohjata ja valvoa kuntia avustuksen myöntämisessä ja siihen liittyvässä menettelyssä. Sakslin katsoo ARAn laiminlyöneen tämän, kun se ei vastannut kunnan eikä myöskään kantelijoiden tiedusteluihin.

Hissiavustuksen käsittely vastoin lakia

Toisessa kanteluasiassa asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenet olivat tiedustelleet vuosina 2012 ja 2013 puhelimitse, sähköpostitse ja kirjatulla kirjeellä ARAlta asunto-osakeyhtiön vuonna 2010 jättämän hissiavustushakemuksen käsittelyä. ARA ei ollut vastannut yhteenkään kirjalliseen tiedusteluun.

Tänä aikana yhtiössä jouduttiin päättämään tilinpäätöksestä ja vastuuvapauden myöntämisestä puutteellisten tietojen perusteella. ARA antoi selvitystä asian käsittelystä vasta kantelun takia oikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä.

Apulaisoikeusasiamies Sakslin katsoo, että ARAn olisi korjausavustuslain mukaisena valtionapuviranomaisena tullut täyttää hallintolain mukaiset vaatimukset palvelun asianmukaisuudesta ja asiakkaan neuvontavelvollisuudesta. Lisäksi sen olisi tullut vastata asianosaisille käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin.

Sakslin toteaa, että hallintolaki ja siinä säädetyt hyvän hallinnon vaatimukset asianmukaisesta ja tehokkaasta viranomaistoiminnasta ovat olleet voimassa jo kymmenen vuotta.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätökset dnro 328/4/13 ja dnro 1657/4/13 kokonaisuudessaan.
Lisätietoja antaa vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Ulla-Maija Lindström, puh. 09 432 3355.