OikeusasiamiesKantelu oikeusasiamiehelleOikeusasiamiehen ratkaisutTiedotteet ja julkaisutIhmisoikeuskeskusEDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES - etusivulle
Kielivalinnat Suomi Svenska English Sámi Teckenspråk Viittomakieli Deutsch Français Eesti По-русски
Hae ratkaisuja
laps*, korkein oikeus*
Tarkennettu haku
Hakuohjeita

Oikeusasiamies Facebookissa

Arkadiankatu 3
00102 Eduskunta
Puhelin: (09) *4321
Faksi (09) 432 2268
Sähköposti:
oikeusasiamies(at)eduskunta.fi


Oikeusasiamiehen toiminnassa ennätyksellinen vuosi

Oikeusasiamies luovutti kertomuksensa vuodelta 2012 eduskunnan puhemiehelle
 
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti perjantaina 31.5.2013 eduskunnan puhemiehelle toimintakertomuksensa vuodelta 2012.

Vuosi 2012 oli oikeusasiamiehen toiminnassa monin tavoin ennätyksellinen. Sekä saapuneitten kantelujen, annettujen päätösten että tehtyjen tarkastusten määrät olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin.

Kertomukseen sisältyy kuten aikaisempinakin vuosina oikeusasiamies Jääskeläisen ja apulaisoikeusasiamiesten Jussi Pajuojan ja Maija Sakslinin puheenvuorot.

Jälkikäteisestä laillisuusvalvonnasta
kohti oikeustilan kehittämistä

Oikeusasiamies Jääskeläinen käsittelee puheenvuorossaan tutkinnan ja näkökulman laajentumista oikeusasiamiehen toiminnassa.

Toiminta ei ole enää vain viranomaisten menettelyn laillisuuden jälkikäteistä tutkintaa ja havaitusta lainvastaisesta menettelystä annettavaa moitetta. Tämän lisäksi oikeusasiamiehen toiminnalla on viranomaistoimintaa ohjaava, oikeustilaa kehittävä ja perus- ja ihmisoikeuksia edistävä luonne. Näkökulma on siirtynyt viranomaisten velvollisuuksien valvonnasta ihmisten oikeuksien edistämisen suuntaan. Toiminta on yhä useammin tulevaisuuteen suuntautuvaa ja myös oma-aloitteista.

Tämä ilmenee kaikessa oikeusasiamiehen toiminnassa. Esimerkiksi kertomusvuonna oikeusasiamies esitti noin 300 ns. ohjaavaa käsitystä. Niissä on tyypillisesti kysymys siitä, että viranomaisen ratkaisu tai menettely ei ole ollut lainvastainen, mutta oikeusasiamiehen käsityksen mukaan jokin muu ratkaisu tai menettely olisi paremmin edistänyt perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Myös oikeusasiamiehen erilaiset esitykset ilmentävät hyvin sitä, että oikeusasiamiehen toiminta on nykyisin paljon muutakin kuin vain jälkikäteistä laillisuusvalvontaa. Oikeusasiamies voi tehdä esityksen virheen tai epäkohdan poistamiseksi, säännösten tai määräysten kehittämiseksi, loukkauksen hyvittämiseksi tai asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi viranomaisen ja kantelijan välillä. Esimerkiksi hyvitysesityksiä oikeusasiamies teki vuonna 2012 yhteensä 24.

Jääskeläinen uskoo, että oikeustilaa kehittävä ja perus- ja ihmisoikeuksia edistävä näkökulma tulee edelleen vahvistumaan oikeusasiamiehen toiminnassa. Tähän suuntaan vaikuttaa Ihmisoikeuskeskuksen ja Ihmisoikeusvaltuuskunnan perustaminen oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen vuonna 2012. Samaan suuntaan vaikuttaa oikeusasiamiehen nimeäminen YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen mukaiseksi kansalliseksi valvontaelimeksi, jolla on nimenomaan loukkauksia ennaltaehkäisevä tehtävä.   

Kela haasteiden edessä

AOA Pajuoja käsittelee puheenvuorossaan Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelua, jossa on tapahtunut suuria muutoksia. Henkilökohtaisista toimistokäynneistä on paljolti siirrytty sähköiseen asiointiin, jota käyttävät erityisesti opiskelijat, lapsiperheet ja työttömät.

Etuusasioita ei välttämättä ratkaista paikallisessa toimistossa, vaan ne jaetaan sähköisesti käsiteltäväksi eri puolille maata. Tämä aiheuttaa haasteita asiakkaiden neuvonnalle, koska toimistojen palveluneuvojat eivät itse ole etuusasioiden asiantuntijoita.

Asiakaspalvelussa kriittinen kysymys on se, miten voidaan varmistua, että asiakas osaa hakea kaikkia hänelle mahdollisesti kuuluvia etuuksia? Jos asiakas hakemusta jättäessään ei saa riittävän yksityiskohtaista neuvontaa, muutoksenhakujärjestelmä on vaarassa kuormittua.

Huolta aiheuttavat myös palveluiden ulkopuolelle jäävät, joita voivat olla muun muassa yksin asuvat vanhukset, syrjäytyneet nuoret ja mielenterveysongelmaiset. Vaikka kynnys on matala, he eivät aina hakeudu Kelaan eivätkä siksi saa heille kuuluvia palveluja.

Ikääntyneiden sosiaaliseen suojeluun
tarvitaan uusia menettelytapoja

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea totesi vuonna 2012, että Suomi rikkoo Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan määräystä ikääntyneiden henkilöiden oikeudesta sosiaaliseen suojeluun siinä, miten omaishoidon tukisopimuksia irtisanotaan ja palveluasumisen maksut määräytyvät.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkastelee puheenvuorossaan oikeusasiamiehen toimintaa näiden oikeuksien valvonnassa.

Kanteluratkaisuissa oikeusasiamies on korostanut, että jos kunta irtisanoo omaishoidon sopimuksen, sen on varmistettava, että asiakkaan ja tarvittaessa myös häntä hoitaneen henkilön palvelujen tarve arvioidaan, ja järjestettävä hakemuksen perusteella sosiaalipalveluja ja tukitoimia asiakkaan tarpeiden ja olosuhteiden mukaan.

Omaishoidon tuki kuuluu kunnan yleiseen järjestämisvelvollisuuteen. Sitä varten kunnan tulee varata riittävä määräraha talousarviossa. Sakslin korostaa, että palvelujen ja tuen tarpeessa tapahtuvia muutoksia tulee seurata aktiivisesti muun muassa palvelutarpeen kartoitusten ja palvelusuunnitelmien perusteella.

Ihmisarvoinen kohtelu edellyttää tiedottamista muutoksista ja mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Esimerkiksi kun omaishoidon tuen myöntämisperusteita muutetaan tai laitoshoitoa muutetaan palveluasumiseksi, tulee muutoksista ja niiden merkityksestä tiedottaa oma-aloitteisesti, asianmukaisesti ja riittävän ajoissa. Sosiaalihuollon sisäisestä hoitomuodon muutoksesta ja asiakasmaksusta tulee tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös.

Sakslin toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen kasaantuminen saattaa vaarantaa asiakkaan sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien toteutumisen. Tällaisten tilanteiden varalta tulisi luoda uusia menettelytapoja. Toimeentulotuen sijasta tai sen ohella asiakas tulisi ohjata hakemaan maksun alentamista tai poistamista ja oma-aloitteisestikin selvittää edellytyksiä maksun muuttamiseksi, mikäli asiakas ei tähän itse kykene.

Kantelujen määrä uuteen ennätykseen

Oikeusasiamiehen tutkittavana olleiden laillisuusvalvonta-asioiden määrä nousi viime vuonna jälleen uuteen ennätykseen, vireille tuli 4723 asiaa. Tämä on noin 200 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Laillisuusvalvonta-asioita myös ratkaistiin aiempaa enemmän, 5002. Tämä on lähes 300 asiaa enemmän kuin vuonna 2011. Laillisuusvalvonta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden lopussa 5,4 kuukautta.

Eniten kanteluita ja omia aloitteita ratkaistiin sosiaaliturvaa koskevissa asioissa. Muita suuria asiaryhmiä olivat poliisi, terveydenhuolto ja vankeinhoito.

Oikeusasiamiehen toimenpiteeseen johti viime vuonna yhteensä 882 ratkaisua eli noin joka viides.

Myös  tarkastuksia tehtiin viime vuonna ennätysmäärä, 147, mikä on 25% edellisvuotta enemmän.
 


Oikeusasiamiehen kertomus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi, lisäksi siitä julkaistaan englanninkielinen lyhennelmä. Kertomus julkaistaan myös verkossa pdf-muodossa.

Oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustettu Ihmisoikeuskeskus antaa oman kertomuksensa.
 
 

Lisätietoja antaa tiedottaja Kaija Tuomisto, puh. (09) 432 3352 tai kaija.tuomisto@eduskunta.fi.

 

 

 


 


[31.5.2013] 


Tulostusversio Etusivulle Takaisin Sivun alkuun Palaute